|
|
|||
|
13.02.2007 - 04:00
![]() Olipa kerran, mutta ei tietenkään enää.
******* Sikuri antoi alkulauseen, tyyli vapaa. Halusin kokeilla runoa, joka omiin korviini kuulostaa joltain muulta kuin nykyajan runous.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Säe "Olipa kerran, mutta ei ole enää..." ja sen jatko ja riimitys (kuten koko runossa) oli miellyttävä ja koskettava, korvia kosiskeleva.
Hyvät huomenet sinulle, Susu, ja kiitos tästä aamunavauksesta!
Ja ihanaa(!) Alastalo, että näet lukea runon, IE:llä sitä ei näy:(((
Maalaaminen on hyvä vinkki, Alastalo, kiitos!
ELI KUULKAA KAIKKI, JOTKA ETTE NÄE TEKSTIÄ: MAALATKAA SE, NIIN NÄKYY!
Toivottavasti ongelma ratkeaa pian. Ainakin sivupohjan vaihdolla, jos ei muuten, mutta siihen ehdin paneutua vasta illemmalla.
Kiitos kärsivällisyydestänne, pysykää linjoilla:))
runossa on tiettyä leikkisyyttä josta tykkään.
Tykkäsin kovasti.
Mistä ideoit kuvan, toimii mainiosti tekstin kanssa.
Hmm, mullon IE ja näkyy..
Joo, melkein kaikkea pitää kokeilla, Vintti:) Kuvan idea tuli runosta -unenomainen näky.
Hmm, siis sinulla näkyy IE:llä, onpa outoa!
No niin sanoit, Reiska, olet niin edellä aikaasi, me muut huomasimme vasta tänään.
Olipa kerran, mutta ei ole enää