Perjantai–ilta tutusti alkaa:<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
äidillä kutittaa menojalkaa.
Sihahdus, kalja hyvälle maistuu.
Uunissa hookoon sininen paistuu.
Isällä myös jano on suuri,
töistä se tuli ihan juuri
mäyräkoira mukanaan,
stereot soimaan laitetaan.
Äiti haluaa tanssia, laulaa,
helmet kohta koristaa kaulaa.
Isä sanoo: ”Mene et,
kotiin jäät, tottelet!”
Äiti pyytää tukkimaan
turvan, jotta rauhassa saa
meikata, kihartaa, punata huulet.
”Kotiin en jää, mitä sä luulet?”
Isä repii, äiti itkee.
Isä pahan vyöllä kitkee.
Äiti huutaa: ”Lopeta jätkä”,
äidillä kädessä suolen pätkä,
toisessa kädessä veitsi kiiltää,
äiti uudestaan isää viiltää.
Isä huutaa tuskissaan,
verta matolle oksentaa.
Isoveli ottaa hatkat,
pillereillä hankkii matkat.
Isosisko itkemään
komeroon jää pimeään.
Minä makaan peiton alla,
kummituksia kaikkialla.
Hämähäkit silmät ahmii,
verensyöjät sielun kahmii.
******
Runotorstain 59. haaste on riimillinen runo -aiheen runoon otin Valokuvatorstain puolelta
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.