23304.jpg


Jenny istui huoneessaan, kuulokkeet korvissaan, eikä kuullut äidin tulevan. Vasta kun mustaa hametta heilutettiin hänen silmiensä edessä, hän kohotti katseensa kirjasta ja näki äidin, joka aukoi suutaan musiikin tahtiin.

-Mitä? Jenny kysyi ottaen toisen kuulokkeen korvaltaan.
-Mä lainaan tätä hametta.

Äiti alkoi vetää mustaa hametta ylleen. Jenny sulki soittimen, otti kuulokkeet pois ja sulki kirjan.

-Tää on löysä mulle! Mä olen sua hoikempi! No, miltä näyttää?
-Ihan kiva.

Äiti pyöri vielä pari kertaa ympäri. Musta kangas pingottui tiukkana hänen lantionsa yllä.

-Sulla on mun toppi. Se kiristää.
-Ei kai? Kato nyt, ihan hyvän näköinen. Tää on sulle ittelles liian löysä, ku sulla ei oo vielä tissejä. Luulisi jo, että kohta. Sun iässäs mulla oli ollut liivit jo pari vuotta.

Äidin suu oli kirkkaanpunainen, huulet törröttivät, kun hän katsoi itseään seinällä olevasta peilistä.

-Ihanaa päästä tanssimaan. Pitkästä aikaa.
-Sä olit karaokessa viime lauantaina.
-Tää on ihan eri asia. Tanssimaan…Mulla on ollut niiiin tylsäää. Mene sitten ajoissa nukkumaan. Miltä mä näytän? Ja kuule, jos täältä kuuluu yöllä jotain, niin…pysy vaan huoneessas. You know…

Äiti iski silmää, veti vatsaansa sisään ja hymyili peilikuvalleen.

-Tai jos mua ei näy aamulla, niin…muista syödä tai jotain…ole kans kiltisti. Tule…

Äiti veti Jennyn sängyltä ja seisotti viereensä peilin eteen.

-Kato nyt, me voitaisiin olla vaikka sisaruksia.

Jenny katsoi peiliin. Äidin punainen suu hymyili.