
Kirjoittaminen ja myytit
1. Kirjoittaminen ja viina
Kirjoittaminen ja viina
ei yhteen sovi.
Ryypätessä päähän
tulee vain lovi
Kuten myös lompakkoon.
Krapulassa sanat
mörköjä pukkaa.
Kirjoittaminen silloin
vaivan on hukkaa.
Kokenut tämän kyllä oon.
Teet sitten muuten
niin tai näin:
kirjoita aina
selvin päin.
Viina vie aivot kuolioon.
2. Kirjoittamisen ja elämän tuska
Oikea writer
ryyppää, rällää?
Kivussa ui,
angstillaan mällää?
Kuppilassa istuu
eksistenssiään itkee?
Imagoaan kehittää,
hyveet turhina kitkee?
Jos kirjoittamisen pitää
olla näin tuskaa
päässä painetta.
lasissakin ruskaa
niin ihan väärällä
tavalla kirjoitan.
Kirjoittaminen kun
antaa olon ihanan.
Vaan voisiko kyseessä
ollakin erhe?
Myytti niin kuin
onnellinen perhe?
Eli kärsiä ei
tarvitse laisinkaan,
sanat itsestään
näyttöön putkahtaa?
Aika kaamea ajatus
ja se on kyllä varmaa,
että kirjoittajalla silloin
ei minkäänlaista karmaa,
ei karismaa, ei korkeutta
teksteissään löytää saata,
kun kirjoittamisen jälkeen
hymyillen panee maata!
3. Kirjoittamisen glooria ja mystifiointi
Kirjoittamisen glooria
myytti myöskin on ikuinen,
järkevämpää panostaa on
kuntoon selkälihasten.
Sillä kirjoittaminen on
työtä, ei sen kummempaa
ja jos tuuri käy
tarina kannetkin saa.
Julkaisukynnys kannattaa
pitää matalalla:
onneksi kynnys ylittyy
bloggaamalla!

Sivuaskel antoi aiheen juhlarunoon, jolla juhlistan SusuPetalin kahdetta sadatta kirjoitusta. Olkaa hyvät. Ja, yleisen painostuksen uhrina, baari on avattu, mutta muistakaa: jos otatte, älkää kirjoittako kännipostauksia -kommenttilootassa saa sekoilla:) Mukavaa päivää!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.