1114621.jpg

Tänään olen miettinyt Pakinaperjantain aihetta Itse. Olen kuullut, että on olemassa ”joku muu”, joka varsinkin työelämässä on hyvinkin työllistetty ihminen tehdessään kaiken sen mitä muut eivät ehdi, halua tai vaan yksinkertaisesti kykene tekemään.

Kotipiireissä en ole kyseistä hahmoa nähnyt. Tämä on Itsen valtakuntaa. Täällä se Itse häärää mielin määrin, eikä kukaan sitä pahemmin estele tai yritä toppuutella esimerkiksi sanomalla, että ”annahan kun minä, huilaa nyt sinä vuorostasi, istu alas, ota olut ja rentoudu”. Ehei, Itse ei sellaista ole kuullut aikoihin, eikä varmaan edes ymmärtäisi, jos sellaista sanottaisiin. No, totuuden nimessä on sanottava, ettei tuollaisen kuulemisesta ole pelkoakaan, sillä kotipiirissä olevat ”jotkut muut” ovat niin tottuneet siihen, että se Itse tekee kaiken.

Se on vähän niin kuin luonnon laki ja talon tapa. Mitä sitä nyt luonnon tasapainoa järkyttämään? Kasvihuoneilmiössäkin on jo ihan riittävästi! Mitä sitä nyt ihan tottumattomat siivoamaan, jynssäämään kylppäriä, käymään kaupassa, tekemään ruokaa, pesemään pyykkiä? Johan se pallo putoaisi radaltaan ja mitä sitten? Kriisiterapiakaan ei taitaisi enää auttaa.

Antaa sen Itsensä tehdä. Itsepä kärsii nahoissaan. Koko potti sille. Itselle.

*****

Pakinaperjantain 57. haaste Itse