
Olipa kerran, mutta ei tietenkään enää.
Satu se loppuu, kun unestaan herää.
leijatkin lentää taivaisiin.
Iloa, onnea, kaikkea on,
niin kauan kuin uni loputon
sylissään minua tuudittaa
unen sylissä rauhan saan. Olipa kerran, mutta ei ole enää.
Maailma kutsuu, huominen herää. Poissa on onni, mitä jäljelle jää?
Miten taas kestän tätä elämää?
*******
Sikuri antoi alkulauseen, tyyli vapaa. Halusin kokeilla runoa, joka omiin korviini kuulostaa joltain muulta kuin nykyajan runous.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.