22534.jpg
Katja heräsi miehen liikahdukseen. Toni nousi hitaasti ja äänettömästi. Katja piti silmiään kiinni. Hän kuuli peiton kahisevan, tyynyn putoavan lattialle, varovaiset askeleet.

-Huomenta.

Askeleet pysähtyivät Katjan puhuttua. Hän avasi silmänsä. Toni seisoi makuuhuoneen oven vieressä, valmiina pakenemaan, pakotettuna pysähtymään vielä hetkeksi.

-Huomenta.

Toni yritti hymyillä, mutta epäonnistui ja huomenen toivotus purkautui totisilta huulilta.

-Mä ajattelin…menisin suihkuun…jos sä vaikka…lähtisit sillä aikaa?

Katja antoi miehen puhua. Hän ei nauttinut miehen epämukavuudesta, mutta ei myöskään pystynyt auttamaan tätä.

-Niin, mä ajattelin, et jos sä lähtisit…tota…olis varmaan ihan hyvä, ettei me puhuttais tästä mitään…siis Teemulle, eihän?

Toni katsoi Katjaa kysyvästi, toivorikkaasti. Katja sulki silmänsä ja yritti pyyhkiä mielestään näyn miehestään suutelemassa jotain naista pubin eteisessä. Näky ei haalistunut ja muistaminen teki kipeää.

Tonin, joka seisoi oven suussa, Katja oli jo unohtanut.