
-Tää on hyvä styge. Kaunis.
-On...kyllä on. -Kuultiinksme tää eilenkin?
-Ei, ei se eilen ollut. Eilen oli se adaatsio. -Niinpä, se se oli. Sekin on kaunis.
-Se se vasta onkin. Kaunis. Mitäs tiuku soittaa? -Vaille vielä. Tarjanko luona sä olit?
-Ei se ottanut yöks. Koisasin sit kutosilla. -Se on ihan hyvä mesta. Oliks siel muita?
-Ylhääl oli. Mä nukuin siin alhaalla, siin portaiden alla, roudasin vaan niit rattait vek.. -Joo, sekin on ihan hyvä mesta.
-Entäs sä? -Mutsilla.
-Mites se voi? -Täytti just seitsemänkymmentä.
-Kato perhana. Hei, tää tuli kans eilen. Tää on bahhia. -Vieläks sä soitat koskaan?
-Millä? Priipeidillä vaan. Ostiks mutsilles mitään? -Sellasen vehkeen mil voi hieroo jalkoi. Sellanen mis on pompulat tai jotain sellaisia. Repelt ostin, makso femman. Ihan hyvä. Sen mutsin vanha. Sehän delas just. Sen mutsi. Repen.
-Silläkin oli sitä, ikää. Jokos olis aika? -Ihan koht. Kloku on viittä vail ysi. Kuunnellaks viel tää? Mikä tää on?
-Tääkin on bahhia. Kuunnellaan vaan. Tääl on mukavan lämmint. -Joo, ei pahemmin darraa. Aattele, ennen ne ei soittanut mitään tällaist ostareil.
-Edistystä. Ei tarvii pitkästyy ku odottaa kello ysiä. Joo, tääkin on bahhia.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.