Hei! Kuka olet ja mistä tulet?
 
Hei Susu! Olen SuviAnniina, syntyjäni Helsingistä ja kun olin varhaisteini, muutimme Hämeenlinnaan. Myöhäisteininä muutin Iittiin Perheniemen kylään vuodeksi kansanopistoon musiikkia opiskelemaan ja sieltä palasin takaisin Hämeenlinnaan, piipahdin Helsingissä ja taas Hämeenlinnaan, kunnes nyt asun perheeni kanssa Hattulassa kahdeksatta vuotta. Olen varhaiskeski-ikäistymässä oleva kolmen lapsen kotiäiti tällä hetkellä.
 
 
Tupsahdit Blogistaniaan tämän vuoden huhtikuussa. Oletko todellakin tuore bloggaaja vai onko sinulla ollut aikaisemmin muita blogeja? Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
 
Olen ihan tuore bloggari ja minulla ei ole ollut muita blogeja. Kun perustin tämän blogin, olin juuri aloittelemassa valokuvausharrastustani ja kai minulla oli tarve saada kuviani näytille, palautetta ja vuorovaikutusta samoja intressejä omaavilta ihmisiltä.
 
 
Olen todella hurmaantunut kuvankäsittelytaidoistasi. Oletko itseoppinut vai onko sinulla alan koulutusta?
 
Kiitos kovasti :-) Täällä blogistaniassa minua alkoi kiinnostamaan kuvankäsittely, kun vastaan tuli muiden blogeissa niin upeita töitä. Kyselemällä ja kokeilemalla olen sitten yrittänyt kehittyä itsekin. Ehkä joskus tulevaisuudessa voisi kuvitella menevänsä jonnekin kuvakursseille, mutta tällä hetkellä suurin aikani menee perheen kanssa (ja vähän-liikaa-blogistaniassakin).
 
 
Mikä kuvan muokkaamisessa kiehtoo sinua?
 
Kuvallisen ilmaisun maailma on ollut minulle tähän asti vieras asia, mutta nyt se on alkanut kiehtomaan minua aivan suunnattomasti ja huomaan, että nälkä kasvaa syödessä ja haluaa koko ajan kehittyä ja tehdä itselle kaunista. Eräässä blogissa on puhuttu paljon "kuvan synnystä", kuinka kuva syntyy "itsestään", pensseli maalaa ja käsi seuraa...en ymmärtänyt tätä ollenkaan silloin, mutta oikeasti nyt voin sanoa että usein kuvat syntyvät näin matkan varrella olemattomasta ideasta, se on aika hieno prosessi.
Jos ei osaa maalata, piirtää, muovata, veistää, digitaide on aivan mieletön mahdollisuus silti luoda jotain.
 
Blogisi sivupalkissa kerrotaan ”Mustarastas runoilee”. Kuka on mustarastas?
 
Mustarastas on kirjallisuutta, elokuvia ja teatteria rakastava äitini, jonka olen "pakolla" värvännyt runoilemaan blogiini.
 
 
Perustit jokin aika sitten Pienen Postikorttikaupan. Nettikaupassasi on myynnissä tekemiäsi ihastuttavia kortteja. Mistä sait ajatuksen ryhtyä myymään korttejasi? Aiotko laajentaa valikoimaa jossain vaiheessa, esim. T-paitoihin, jossa on kuviasi tai muihin vastaaviin tuotteisiin?
 
En kyllä tosiaan muista mistä sain päähäni perustaa postikorttikaupan, kai se oli joku hetken intuitiossa tehty suuruudenhullu yritelmä. En ole ajatellut laajentaa tuotevalikoimaa, ainoastaan minua on alkanut häiritsemään se, että käytän niin paljon muiden kuvia korteissani (luvallisia sellaisia), että yritän nyt työstää omaa kuva-arkistoani, että kokisin, että kuvat on enemmän minun...niin ja olihan mulla ajatuksena, että ehkä pikku tauluja voisi tehdä, joskus..ehkä. Ja tosiaan, onhan siellä nyt uutuutena, Postikortit Omasta Kuvasta-osio!
 
 
Kuviesi, kauppasi ja blogisi perusteella olen saanut sinusta kuvan, että olet taiteellisesti hyvin luova ja lahjakas. Mitä luovuus sinulle merkitsee?
 
Kiitos taas Susu! Itseään on niin vaikea arvostella, siksi palaute onkin niin arvokasta. Olen niin paljon kaikenlaista luovaa elämässäni kokeillut, ja koen, etten ole oikein missään onnistunut, paitsi nyt tämä kuvallinen ilmaisu on avannut minulle uusia luovia näkökantoja ympärilleni, ja kai se luovuus on sitä että ilmaisee ja antaa itseään ja saa onnistumisen tunteita. Tämä on minun juttu ja pidän tästä, se antaa kyllä voimia kun saa tehdä sitä omaansa.
 
 
Mitä muuta teet kuvien tekemisen lisäksi? Piirrätkö, maalaatko, kirjoitatko, soitatko, tanssitko, teetkö ruokaa…?
 
Rehellisesti sanottuna näin meidän kesken (ja SusuPetalin fanilauman), elämä tällä hetkellä on todella hektistä, stressaavaa ja uuvuttavaa, arki tuottaa jo itsessään niin ison vuoren pyykkiä, tiskiä, roskapusseja, pölypalloja, meteliä, itkua jne...että ihmettelen itsekin kuinka olen ehtinyt tekemään kaikki nuo kuvat. Aika on nyt kortilla, ja kodin ja kuvien lisäksi ei juuri muuta ehdi...tai jos ehtisi, niin ei jaksa.
 
 
Kuvitellaan, että saat jostain 50 000 € ylimääräistä rahaa. Eläisitkö taloudellisesti turvattua elämää muutaman vuoden sillä rahalla vai lähtisitkö maailmanympärysmatkalle?
 
Minulla ei ole mitään erityistä matkakuumetta ja pelkäänkin vähän ulkomaita ja lentokonetta, että kotimaahan varmasti jäisin. Luulen, että rahat menisivät varmaankin elämiseen ja remonttia voisi tehdä ja uusia huonekaluja ostaisin ja uusi autokin olisi ihan kiva. Joo, kyllä varmasti käyttöä keksisin.
 
 
Kiitos haastattelusta. Eihän ollut pahoja kysymyksiä?
 
Kiitos itsellesi, että pääsin mukaan blogipersoonahaastatteluihin, kysymykset oli ihan mukavan kinkkisiä!