Suomalaiset ovat runokansaa. Vappuna haetaan vappurunoa, jouluna jouluisia värssyjä, kautta vuoden riimejä juhlaan ja arkeen, häihin ja valmistujaisiin. Sitemeter kertoo runon nälästä tänäkin juhannuksena. Julkaisen siis uudestaan runon vuodelta 2007, joka on löydetty hakusanoilla juhannuksen runo, juhannus runo ja niin eespäin.

 

JUHANNUS

 

Äiti kassit autoon pakkaa,
isä kaljat mukaan nakkaa.
Mökkireissu kohta alkaa.
Äiti painaa kaasujalkaa.
 
Isä mäyräkoiran avaa,
pikkuveli kirjaa tavaa.
Minä katson ikkunasta,
kotipihalla ollaan vasta.
 
Äiti ajaa liian hiljaa,
isä kittaa luojan viljaa.
Isä uuden pullon korkkaa.
Äiti huokaa, isää morkkaa.
 
Senkin juoppo, äiti manaa.
Lopeta jo, usko sanaa!
Isä huitoo, äitiä lyö.
Pikkuveikka sipsiä syö.
 
Minä katson ulos vaan.
Kohta tullaan mummolaan.
Isä edessä röyhtäilee.
Äidin silmissä kirvelee.
 
Mitäs pillität, isä nauraa,
avaa radion, alkaa laulaa.
Pikkuveli nukahtaa.
Peittelen sen, ei vilua saa.
 
Isä sanoo: kuules kulta.
Kohta lähtee henki sulta.
Jos et turpaa kiinni saa.
Vittuilut voit lopettaa.
 
Uusi pullo isän täyttää.
Äiti väsyneeltä näyttää.
Sulkee autoradion.
Samassa ihan hiljaista on.
 
Minä katson ikkunasta.
Pikkuveikka on kuusi vasta.
Minä täytän kymmenen.
Fillarin saan sinisen.
 
Isä lupasi pyörän ostaa,
kunhan rahat tilitä nostaa.
Äiti ei uskonut, nauroi vain
lupauksen eilen kun isältä sain.
 
Kaljat on loppu, isä sanoo,
pysähdytään shellillä, äidiltä anoo.
Äiti ei suostu, itkee vaan:
kohta tullaan mummolaan.
 
Isän jano on hirmuinen,
rattiin tarttuu huutaen:
Se on stoppi, kun sanotaan.
Saatanan ämmä, usko vaan!
 
Minä katson ikkunasta.
Rekka, se on kaukana vasta.
Stoppi tulee myöhemmin.
Minä muistan fillarin.