1246984730_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

 

Vuosi sitten blogiystäväni Kati teki päätöksensä. Kaipaan edelleen Katin luovuutta, mielikuvitusta, lämpöä ja ajatuksia. Kati inspiroi minua paljon, hän oli utelias, uskalias, kokeili uusia asioita, innostui ja toteutti, kannusti ja tsemppasi eteenpäin, kun tein ensimmäisiä videoitani, ensimmäisiä kokeiluja kaikessa siinä uudessa, joka Katille jo oli tuttua. 

Katin hautajaisiin kirjoitin runon surusta. Tiedän blogiini tultujen hakusanojen perusteella, että hyvin moni hakee sanoja suruun. Olen kirjoittanut surusta runoja aikaisemmin. Tänään haluan jakaa teidän kanssanne Katille kirjoitetun runon.

 

Surussani pukeudun purppuraan,

kiedon taivaan sinisen nauhan hiuksiini,

annan auringon oranssin tanssia ihollani.

 

Surussani heittäydyn vaaleanpunaisten pilvien tuuditettavaksi,

en pelkää yötä, en pimeyttä,

sillä tiedän, että mustassa on kaikki värit.

 

Suruni on värien kirjo,

sateenkaaren sadat sävyt

valmiina johdattamaan minut valoon.

 

 

Videon tein vuosi sitten Katin runoon.