-Onko sulla reppu jo valmiina? Isä tulee kohta hakemaan sua.

-Mä lupasin leikkiä Jennan kanssa. En mä haluu lähtee.

-Niin on sovittu. Sä olet iskän kanssa joka toinen viikonloppu. Kurjaahan se on, ettet voi leikkiä kavereitten kanssa. Tosi kurjaa.

-Ei mua huvita lähtee.

-Ei varmaankaan. Eihän sulla ole siellä kavereita. Isin luona. Mutta pakko mikä pakko. Sovittu mikä sovittu.

-Mä en haluu! Mä haluun jäädä kotiin!

-Mullakin tulee ikävä sua. Tosi ikävä. Tuntuu niin surulliselta mennä nukkumaan, kun sä et oo täällä.

-Mä en haluu lähtee!!!!!!

-Älä nyt itke, muakin alkaa itkettää ja kuka sitten lohduttaa mua, kun mä oon täällä ihan yksin. Ei itketä, ettei isi suutu, kun se tulee. Kato, mä ostin uuden Potterin. Luetaan sitä sitten, kun sä tulet sunnuntai-illalla, eiks niin?

-Mä voisin ottaa sen isin luo ja isi vois lukee mulle. Mä en jaksa odottaa sunnuntaihin!

-Ei sitä voi sinne ottaa, isä kuitenkin suuttuu. Se ei tykkää, jos mä järkkään teille ohjelmaa valmiiks. Mee nyt laittaan se reppu kuntoon. Isi on ihan kohta täällä, ellei se sitten myöhästy ja sun on odotettava taas.

-Mä en haluu lähtee. Mä haluun leikkii Jennan kaa ja lukee Potterii. Mä en haluu!

-En minäkään haluaisi, kulta. Että sä lähdet.