Keskiviikko
– Ne on luvanneet hienoa säätä viikonlopuksi.
– Yhym.
– Poutaa ja lämmintäkin. Menee kuulema hellerajakin rikki.
– Yhym. Jaaha.
– Just sopiva ilma tehdä jotain.
– Hmm, yhym.
Torstai
– Sääennustukset vaan paranee.
– Aha.
– Vesikin on varmaan jo tosi lämmintä.
– Hmm, joo.
– Olisi ihana päästä uimaan.
– Hmm. Yhym.
Perjantai
– Missä sä oikein olet?
– Lähdettiin kaljalle tiimin kanssa töitten jälkeen, kun on niin hyvä ilma.
– Kaljalle?!? Meidänhän piti lähteä mökille!
– Mökille?
– Niin, mehän sovittiin siitä jo viikolla!
– Sovittiin???
– Niin sovittiin! Sä et koskaan kuuntele mua! Mehän sovittiin!
– En mä vaan…muista, että oltaisiin sovittu…no, mutta jos huomenna sitten?
– Siellä paistaa aurinko nyt! Mikset sä koskaan kuuntele? Miks mä en saa sua ymmärtämään? Sä elät kuplassa, ihan omassa maailmassas, eikä mikään mitä mä sanon kosketa sua!
– Tota…mä en ihan totta muista, että me oltais sovittu.
– Sovittiin me, mutta sä et välitä. Mä olisin halunnut mökille, mutta sulle kalja työkavereitten kanssa on tärkeämpää.
– Älä nyt, ok, mä tuun kotiin ja jutellaan.
– Sun kanssa on ihan turha jutella. Sä et koskaan sano mitään suoraan. Olisit sanonut, ettei sua kiinnosta lähteä mökille! Onks se niin vaikeaa? Puhua? Sanoa suoraan?
***
Pakinaperjantain 139. haaste kuplamaailmat
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.