1248450458_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

 

Keskiviikko

 

– Ne on luvanneet hienoa säätä viikonlopuksi.

– Yhym.

 

– Poutaa ja lämmintäkin. Menee kuulema hellerajakin rikki.

– Yhym. Jaaha.

 

– Just sopiva ilma tehdä jotain.

– Hmm, yhym.

 

Torstai

 

– Sääennustukset vaan paranee.

– Aha.

 

– Vesikin on varmaan jo tosi lämmintä.

– Hmm, joo.

 

– Olisi ihana päästä uimaan.

– Hmm. Yhym.

 

Perjantai

 

– Missä sä oikein olet?

– Lähdettiin kaljalle tiimin kanssa töitten jälkeen, kun on niin hyvä ilma.

 

– Kaljalle?!? Meidänhän piti lähteä mökille!

– Mökille?

 

– Niin, mehän sovittiin siitä jo viikolla!

– Sovittiin???

 

– Niin sovittiin! Sä et koskaan kuuntele mua! Mehän sovittiin!

– En mä vaan…muista, että oltaisiin sovittu…no, mutta jos huomenna sitten?

 

– Siellä paistaa aurinko nyt! Mikset sä koskaan kuuntele? Miks mä en saa sua ymmärtämään? Sä elät kuplassa, ihan omassa maailmassas, eikä mikään mitä mä sanon kosketa sua!

– Tota…mä en ihan totta muista, että me oltais sovittu.

 

– Sovittiin me, mutta sä et välitä. Mä olisin halunnut mökille, mutta sulle kalja työkavereitten kanssa on tärkeämpää.

– Älä nyt, ok, mä tuun kotiin ja jutellaan.

 

– Sun kanssa on ihan turha jutella. Sä et koskaan sano mitään suoraan. Olisit sanonut, ettei sua kiinnosta lähteä mökille! Onks se niin vaikeaa? Puhua? Sanoa suoraan?

 

 


***

Pakinaperjantain 139. haaste kuplamaailmat