-Moi....

-Terve, ajattelin tulla käymään. Sullahan on nimipäivä tänään. Kamala, kun sä oot kalpee! Ei kai sulla ole anemia?

 

-Ei, ei kai.

-En ihmettelis, vaik oliskin. Mä toin pullaa, kun ajattelin, ettei sulla kuitenkaan ole. Sähän et oo mikään leipoja oikein. Mites muuten menee?

 

-Mikäs tässä.

-Sä kuulostat masentuneelta. Vieläkö sua painaa se Jussin juttu?

 

-Mikä? Ei, johan siitä on aikaa. En mä oo masentunut, mä olin nukkumassa.

-Tähän aikaan illasta!

 

-Väsytti töiden jälkeen. Mä olin aamuvuorossa. Ei tässä sen kummempaa.

-Pitäisköhän sun tarkistaa kilpirauhasarvotkin. Voi, voi, sulla ei taida mennä kovin hyvin.

 

-Miten niin?

-Kun sä et pysty puhumaan asioista. Sä et oo koskaan pystynyt.

 

-Mistä asioista?

-No, ettei sulla mene hyvin. Sun pitäisi avautua ja puhua tunteistasi!

 

-Justhan mä sanoin, että mä oon väsynyt.

-Nukkuminen on pakenemista. Kato, sä oot vaihtanut verhot!

 

-Joo, tuli vaihdettua.

-Kannattais vaihtaa tää pöytäliinakin, ei oikein soinnu tuohon verhojen vihreään. Sä oot tainnut muutenkin siivota. Sulla taitaa olla aika kaaos sisälläs, vai mitä?

 

-Miten niin?

-No, kun täällä on kaikki niin järjestyksessä. Yleensä kun ihminen on sekaisin, se siivoaa.

 

-En mä oo sekaisin.

-Taas sä kiellät sun tunteet. Voi, kun sä pystyisit puhumaan, se helpottais sua!

 

-Mulla ei oo mitään sanottavaa.

-Voi sua raukkaa, sä oot ihan eksyksissä, niin kuin pien laps. Johtuu varmaan varhaisest vuorovaikutuksest.

 

-Siis mistä?

-Sun vanhemmista, kodistasi. Sähän oot kertonut, et sun isäs oli etäinen.

 

-Se teki matkahommia kolme viikkoa kuussa.

-Sä etsit edelleen isähahmoja noissa miehissäs. Sen takia sä lankeet aina vanhempiin miehiin. Niin kuin Jussiin.

 

-Se oli mua vuoden vanhempi!

-Niinpä. Eikä siihenkään voinut luottaa. Ihan niin et voinut luottaa isääs. Sä oot turvaton. Sun pitäisi todellakin löytyy sun sisäinen vahvuus, ettet sä saa rintasyöpää.

 

-Anteeks…

-Tuollainen murehtiminen, kaiken sisälleen patoaminen laukaisee rintasyövän.

 

-Mä en luule…

-Anna mä keitän ne kahvit. Sä keität aina niin laihaa. Istu nyt, mä laitan kahvin tulemaan ja sitten jutellaan. Siit on niin pitkä aika, kun ollaan viimeks tavattu. Ootsä vaihtanut sun kännykkänumeros, kun siihen ei saa koskaan yhteyttä?

 

***

Pakinaperjantain 121. haaste on asiantuntija