1988190.jpg

Kahden kuukauden odotus (liput ostettu elokuussa) palkittiin tänään, kun musiikkinäytelmä Janis- eräs rocklegenda, starttasi Apollo Live Clubilla Helsingissä.

Odotukseen oli kaksi syytä: Janisia esittävä Marjo Leinonen sekä tietenkin Janis Joplinin musiikki.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Marjo Leinosessa on sitä jotain ja paljon: uskomaton määrä ääntä, energiaa ja lavakarismaa. Juuri sopiva henkilö esittämään Janisia, ja Marjo teki illasta unohtumattoman. Kyse ei ollut Janis-kopiosta, ei, lavalla oli Laulaja.

Bändi hoiti hommansa tyylikkäästi, ja useaan otteeseen unohdin seuraavani näytelmää. Fiilis oli kuin keikalla.

 

Mutta sitten. Sitten alkoi näytelmäosuus. Näytelmälliset vuorosanat musiikkiesitysten välissä, ja tunnelma, joka oli hiponut kattoa Marjon musiikkinumeroiden aikana, lässähti maan tasalle ja vähän allekin. Peter Snickarsin käsikirjoitus ei kulkenut laisinkaan, ei mihinkään suuntaan. Aika ajoin tunsin seuraavani piinaavaa (kaikella kunnioituksella) puskateatteria, työväen näyttämön amatöörien iltamia, siis kerrassaan tympeän kökköä ja kankeaa näyttelemistä. En tiedä, oliko vika pelkästään Snickarsin käsikirjoituksessa vai olisiko ohjaaja Susanna Haavisto voinut ylipäänsä saada tekstistä enemmän irti. Leinosen lisäksi näyttämöllä esiintyivät lukuisissa eri roolihahmoissa Leena Nuora ja Peter Kanerva, ja heidän roolisuorituksensa toivat mieleen suomalaiset sketsiohjelmat –tekijöillä on hauskempaa kuin katsojilla.

 

Ehkä olen tosikko (ja olenkin, hah), mutta en todellakaan kaipaa traagisen elämän kuvaamisen kevennykseksi ontuvia vitsejä. Jos ahdistaa, ahdistakoon kunnolla. En minä oikeastaan näe jossakin huumesekoilussa mitään kamalan hauskaa, mutta se lienee oma vikani. Yleisön joukosta kyllä löytyi ihmisiä, jotka nauroivat.

Tragikoomisuus on eri asia, sitä mielestäni ei näytelmä tarjonnut. Se (käsikirjoitus) tarjosi vain piinallisia vuorosanoja.

 

Mutta Marjo Leinonen. Vau. Sitä intensiteettiä, sitä voimaa, sitä kokonaisvaltaista lauluihin eläytymistä! Olisin tyytynyt pelkästään hänen ja loistavan bändin esitykseen. Janisin laulut olisivat riittäneet tarinaksi.

 

Näytelmää esitetään Apollossa vielä muutaman kerran, sen jälkeen alkaa kiertue, joka vie seurueen Vantaan Flamingoon, Kuusankoskelle, Joensuuhun ja Mikkeliin, lippuja näkyy edelleen olevan myynnissä Lippupalvelussa.

 

Suosittelenko? Kyllä. Ehdottomasti. Marjo Leinonen on upea (ja bändi).