Katu on avattu. Linja-auto koukkaa jalkakäytävän kautta. Katson kuoppaa tiessä. Asvaltti on harmaan halkeillutta. Kuin käteni ihoa.
Puristan sormet nyrkkiin.
 
Painan mieleeni lupiinien värin. Katson laukussani olevaa väriputkiloa. Sävy näyttää oikealta. Sekaan valkoista ja lupiinipelto on minun.
 
Keittiön pöytä on sekainen. Raivaan taulun kokoisen tilan. Pursotan maalia ruskeitten lupiinien päälle. Violettia ja valkoista. Otan pienen siveltimen, tuputan kuihtuneet kukat täyteen väriä.
 
Käsissäni värikkäitä maalitahroja. Lupiinien alla kukkivat pienet auringot hymyilevät.

 

 

 

 

***

Edellinen osa täällä

Tarinan kuvitus täällä.