15296.jpg

Suljen marraskuun ikkunoiden ulkopuolelle. Karkotan kylmän ja pimeyden paksuilla verhoilla. Sytytän kynttilät.
Palelen, mutta en kaipaa sinua. Kaipaan lämpöä. Sellaista johon kääriytyä illan tullen, sellaista, joka tuudittaa minut turvalliseen uneen.
En kaipaa sinua.

Huopa on pehmeä ja auringon valoa täynnä oranssissa hehkussaan. Viini on kuumaa, huumaavan tuoksuista, se polttaa minuun ikävän.
En kaipaa sinua.

Annan syksyn tulla lähemmäksi, mutta en kutsu sitä luokseni. Haluan viipyä vielä siinä, mitä minulla ei enää ole.