-Moi. Hei kuule, mun on pakko perua se sunnuntainen. Silloinhan on isänpäivä ja me mennään Jennan kanssa mun vanhempien luo syömään. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
-No, ei se mitään.
-Mä en ymmärrä, miten mä unohdin, vaikka mä olin jo ostanut iskälle lahjankin. Mä hankin sellaisen kiikarin, jolla voi bongata lintuja. Se on alkanut harrastaa lintuja, kun se jäi eläkkeelle.
-Sehän on kiva. Se varmaan tykkää siitä. Sä ostat sille aina kivoja lahjoja.
-Onhan se mun iskä!
-No, mites Jenna?
-Mitäs siitä?
-Näkeeks se Jussia sunnuntaina?
-Ei tasan tarkkaan näe! Mä en aio edes lähettää sille sitä isänpäiväkorttia, jonka Jenna teki sille tarhassa.
-Ai jaa.
-En mä Jennalle sitä sano, etten lähetä. Sanon niin kuin ennenkin, et lähetin kortin, mut isäs ei vaan viitsi vaivautua vastaamaan.
-Hmm.
-Jos Jussi haluaa leikkiä isää, se voi tehdä sen huoransa kanssa lapsen. Jos se olis halunnut leikkii isää, se ei olis jättänyt mua. Ja Jennaa.
-Niin...
-Mut mennään joku toinen kerta sit leffaan, eiks niin. Soitellaan.
-Jep.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.