on raastanut hentoa kehoani jo muutaman päivän ajan, enkä ole jaksanut istua koneella. Siksipä kaikki teidän bloginne ovat jääneet lukematta -pää ei vaan jaksa, silmät eivät pysty. Nyt olen lääkekuurilla, joten kaipa tämä tästä.

Leijonainen piristi nuutunutta oloani kirjoittamalla arvion Toinen painos-novellikokoelmastani. Ihanaa. Ihan turha väittää, ettei lukijapalaute merkitse mitään. Pah. Tuolla huomiolla elän taas pitkään ja saan uutta pontta (sitten joskus taas poskiontelotulehduksen jälkeen) jatkaa kirjoittamista.

Kiitos.