416726.jpg

Tyttö istuu hotellin aulassa, yrittää käpertyä mahdollisimman pieneksi, hävitä pehmeiden tyynyjen sekaan, kadota näkymättömiin. Hän vetää huppua silmiensä suojaksi. Hupun alla on kuuma, mutta lämpö ei haittaa, kukaan ei saa nähdä häntä.


Hän on ruma.

Äiti seisoo vastaanottotiskin ääressä, on kaivanut suuresta repustaan lompakon esiin, löyhyttelee seteleillä ja kääntyy välillä katsomaan tyttöä. Tyttö tuntee äidin katseen ja vetää huppua syvemmälle kasvojensa eteen.

Tytön otsatukka on liian pitkä, hiukset ovat rasvaiset ja hän on ruma. Rumuus tunkeutuu ihohuokosten läpi, tyttö hikoilee ja yrittää olla kuulematta ympärillä olevien ihmisten ääniä, kieliä, joita hän ei ymmärrä. Kaikki nauravat ja tyttö tietää miksi. Kaikki nuo ihmiset, joiden kirkkaat vaatteet heijastavat jokaista sateenkaaren väriä, nauravat hänelle. Heidän ruskeat ihonsa, mustat silmänsä ja kiiltävät, mustat hiuksensa vetävät kaiken valon puoleensa ja jättävät tytön yksinään pimeyteen. Yksikään heistä ei ole ruma.

Huppu nykäistään tytön kasvoilta ja tuntematon mies kumartuu tytön puoleen. Mies sanoo jotain, mutta tyttö ei saa selvää hänen sanoistaan, ei tiedä, mitä kieltä mies puhuu. Mies istuutuu tytön viereen sohvalle, puhuu ja hymyilee. Tyttö etsii katseellaan äitiä, mutta tämä ei huomaa häntä. Mies vaikenee ja odottaa selvästi tytön vastaavan hänelle jotain. Tyttö ei pysty puhumaan.

Äiti tulee heidän luokseen. Mies hymyilee äidille, sanoo jotain ja äiti vastaa. Tyttö haluaisi vetää hupun uudelleen päähänsä, mutta kädessä ei ole voimaa. Mies puhuu ja katsoo kysyvästi äitiä. Äiti kumartuu tytön puoleen ja sanoo miehen kysyneen tytön ikään. Yksitoista, tyttö kuiskaa, kurkku on karhea ja hän haluaisi juoda, mutta vesipullo on äidin repussa. Sano se englanniksi, äiti pyytää, kyllä sinä osaat. Tyttö laskee mielessään ja vastaa. Mies nyökkää, puhuu jälleen muutaman sanan ja äiti kertoo miehen pyytäneen tyttöä arvaamaan oman ikänsä. Tyttö kohauttaa harteitaan, ei hän tiedä, mies näyttää vanhalta, ei niin vanhalta kuin äiti, mutta vanhalta kuitenkin. Aikuiselta. Ehkä kaksikymmentä. Twenty.

Mies pudistaa päätään, hymyilee ja sanoo jotain nopeasti, niin nopeasti, ettei tyttö taaskaan ymmärrä. Äiti kuuntelee tarkkaavaisesti ja kertoo tytölle, että tyttö arvasi väärin. Mies on kaksitoista vuotta vanha ja haluaa mennä naimisiin tytön kanssa, koska tämä on niin kaunis.

Mies nousee sohvalta, sipaisee tytön hiestä kostuneita hiuksia, hymyilee vielä kerran ja lähtee hissien luo. Tyttö jää katsomaan miehen perään, eikä huomaa, kun äiti riisuu häneltä hupparin ja taittaa sen käsivarrelleen. Äiti kysyy maistuisiko tytölle nyt jäätelö, heillä on jälleen paikallista valuuttaa ja hotellin kahvilasta saa jäätelötuutteja.

Tyttö hymyilee.