309272.jpg

-Oletko sinä nyt ihan varma?


-Olen.

-Minusta tuntuu jotenkin niin pahalta, että sinä olet yksin jouluna.


-Ei se minusta ole kamalaa. Ei ole koskaan ollut. Minä tykkään olla yksin.

-Niin, mutta jouluna!


-Ei joulu ole sen kummoisempi aika kuin mikään muukaan.

-Minua ihan ahdistaa, kun minä ajattelen sitä.


-Minusta tuntuu, että ne ahdistuvat enemmän, jotka eivät ole jouluna yksin. Siis, niiden puolesta, jotka ovat yksin. Ja muutenkin.

-Tulisit nyt meille, minä en kestä ajatella sinua yksin jouluna.


-Äh, ihan oikeasti, minä nautin yksinolosta. Kolme ihanaa päivää, ettei tarvitse nähdä tai puhua ihmisten kanssa.

-Ihmisen ei pitäisi olla jouluna yksin.


-Näköjään ei. Mutta onneksi sinun ei tarvitse olla yksin. Tai teidän. Jarkko varmaan tulee perheen kanssa?

-Onneksi, muutenhan me oltaisiin Reinon kanssa ihan yksin. Nyt on meidän joulu, viime vuonnahan Jarkko ja Minna olivat Minnan vanhempien luona. Se oli ihan kamalaa. Meillä oli tosi ikävä pikkuisia.


-Niin kuin Minnan vanhemmilla nyt?

-No, Jarkko ja ne menevät sinne uudeksi vuodeksi.


-Aikamoista ajamista, monta sataa kilometriä.

-Mutta täytyyhän sitä nyt jouluna suvun tavata!


-Eikö se Minna pyytänyt teitä jouluksi sinne? Ja omia vanhempiaan?

-No, pyysi, mutta kuka sitä nyt jouluna omasta kodistaan lähtisi pois!


-Niinpä. Ja helpompaahan se on Jarkon ja Minnankin pakata lapset ja ajella pyhät ympäri maata.

-No, on...siis mitä?


-Ei mitään. Mukavaa kun soitit ja pyysit, mutta en minä todellakaan tule sinne jouluksi.

-Et sitten pääse haudoillekaan.


-Ilmeisesti en.

-Oletko sinä nyt ihan varma? Ihmisen ei pitäisi olla yksin jouluna.


-Paitsi jos se haluaa olla yksin.

-Niin, mutta ethän sinä halua? Oikeasti? Eihän kukaan voi haluta?


-Hei, hei. Hyvää joulua.