Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
23.08.2007 - 06:50



jätä lelut siihen
älä turhaan korjaa niitä pois
älä siivoa
enää

jätä loput unelmat
älä enää toivo, anna pilvilinnojen sortua
ei kannata
enää

jätä verhot auki
avaa ovi

peittelen lapset viimeiseen uneen
sytytän lampun
tulikärpäset eivät tanssi enää tänä yönä

tule viereeni
silmät avoinna istumme tässä
kylmä ihosi takertuu sormiini
sydämestäni ei enää vuoda verta
vain kuivat silmät odottamassa uutta aamua

jota ei koskaan tulee
sillä maailma on loppu, loppu

turha haaveilla tulevasta
kastaa kukat, ripustaa pyykit tuulen syliin,
parempi unohtaa menneet, sillä niitä ei
huomenna enää ole

ei huomistakaan

maailma palaa


*****

Runotorstain 56. haaste Uni


sivuaskel kirjoitti 23.08.2007 - 07:55
Tuskallista, ahdistavaa, lopullista. Myös ajankohtaista, lehtien otsikoissa viime aikoina.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 08:13
Sivuaskel, viimeinen uni.
Genoveeva kirjoitti 23.08.2007 - 08:36
Hyvin tavoitat tunnelman. Tuollaiseksi kuvittelisin jotkin tapahtumat, mitä täälläkin on viime vuosina sattunut. Porvoossa siis. Toivottavasti se onkin viimeinen painajaisuni, kaikki herää ja alkaa uusi aamu ja toivo astuu ahdistuksen sijaan.Näin ajattelin lukiessa.
HILKKA  kirjoitti 23.08.2007 - 08:43
Koskettava runo. Ajankohtainen on, viitaten lehtiotsikoihinn. Runosi vei minutkin heti sen Porvoon äidin luo. Kuinka paha olo ihmisellä voi olla???!!!! Eikö kukaan kuullut tai nähnyt äidin hätää??
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 09:07
Painajaisten jälkeen toivoisi todellakin uuden, paremman aamun koittavan, Genoveeva.

Hilkka, itse en ajatellut mitään tiettyä tapausta kirjoittaessani tämän runon alkukesästä, mutta ymmärrän hyvin, että ajatukset vievät äiteihin, joiden painajainen jatkuu.
araneida kirjoitti 23.08.2007 - 09:25
Kieltämättä nuo lööppiäidit tulevat voimakkaasti mieleen. Mutta voi tämän toisellakin tavalla lukea - jopa huolimatta tuosta "sillä maailma on loppu, loppu". Uni on niin toisenlainen olotila kuin valve, että tavallaanhan siinä tämä maailma loppuukin ja toinen alkaa. Lopussa lukee "maailma palaa", ja sillähän on kaksi merkitystä. Molemmat pätevät.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 09:43
Kaksi merkitystä, Araneida, "maailma palaa". Totta! Ja tämän runon voi lukea myös kahdella tavalla. Ainakin:)
Allyalias kirjoitti 23.08.2007 - 11:23
Hieno! Sama tuli minulla mieleen kuin muillakin. Tunnistan masennusfiiliksiäni tästä.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 11:53
Totta, Ally, masennustahan tämä kuvaa. Sinä sen sanoit.
Foxy kirjoitti 23.08.2007 - 12:40
voi äitiä.
ja lapsia.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 13:16
Voi maailmaa, Foxy.
helanes kirjoitti 23.08.2007 - 13:41
Yltiöoptimistinen.
Isopeikko kirjoitti 23.08.2007 - 13:56
Oikein koskee. Luulenkos minä vaan vai alkaako Susu sinun tekstisi kallistua elämän tummalle puolelle? Kirjitat kyllä taitavasti.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 13:59
Heh, Helanes:)

En minä usko, Isopeikko, että minun tekstini niin ovat muuttuneet, yhtä tummia ja angstisia ovat olleet koko ajan -ehkä sinä luet niitä eri silmällä?
Kottarainen kirjoitti 23.08.2007 - 15:41
Osui ja upposi. Kiitos siitä!
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 16:35
Toivon mukaan ei upottanut lopullisesti, Kottarainen.
Tuima kirjoitti 23.08.2007 - 21:51
Palaako maailma ulkopuolella vai vain puhujan sisällä? Luin tätä tuon jälkimmäisen mukaan. Synkkä, surullinen, traaginen, ahdistava.
SusuPetal kirjoitti 23.08.2007 - 22:38
Molemmat vaihtoehdot mahdollisia, Tuima. Kirjoittaessani ajattelin tuota ulkopuolista palamista.
Polga kirjoitti 24.08.2007 - 05:48
Jotenkin vaan on mielessä, että taisi jäädä se omenapuu kuitenkin istuttamatta!
SusuPetal kirjoitti 24.08.2007 - 06:48
Niinpä, Polga, niin luulen minäkin.
tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 24.08.2007 - 12:25
Surullinen, ahdistava, lopullinen. Hyvin rakennettu kokonaisuus - ehkä sen voi lukea toisinkin niinkuin mainitset kommentissasi, mutta näin se minulle näyttäytyi tänään.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2007 - 13:28
Minusta on hyvä, että jokainen lukija löytää siitä omansa, riippumatta siitä, mitä itse olen ajatellut sitä kirjoittaessani, Pantteri.
Laura kirjoitti 24.08.2007 - 14:44
Valtavan surullinen ja raskas. Hyvin kirjoitettu ja koskettava. Kirjoitat erittäin hyvin.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2007 - 14:47
Kiitos, Laura.
mehtäsielu kirjoitti 26.08.2007 - 20:01
Syvällinen runo. Voi kuvata myös lapsettomuutta, keskenmenoa, tai kuolleen lapsen synnyttämistä kuten kaikkea muutakin pahaa, jota lapselle voi tapahtua. Painajainen joka on niin totta niin monessa kodissa kaikkialla maapallolla. Hienosti kirjoitettu ja kuva on upea. Tämä teksti kyllä hiljentää.
SusuPetal kirjoitti 26.08.2007 - 20:10
Totta, Mehtäsielu, jokainen löytää oman surunsa runosta. Kiitos kommentistasi.
akkaparka kirjoitti 27.08.2007 - 19:52
Sie se oot ain nii valosa ihmine, ei vainaa. Toelta tuntu, liian kans. Viimestä rivviikää ei ois ennää tarvittu, täyves tules ilmankii ja happi loppu.

Mist tulkii mielehein jokkii ikiaikoi sitte kuultu kuunnelma. Siin ol talo tules ja naine, joku ulkopuolinen koitti lapsii rauhotella:"kyllä äiti palaa.."
SusuPetal kirjoitti 27.08.2007 - 19:55
Minähän olen itse aurinko, akkaparka! Hah.
Heh, vai äiti palaa...olet sinäkin yks aurinko!
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa