***

Runotorstain 186. haaste on raja

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 185. haaste ahneus

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 183. haaste on !

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 180. haaste

 

 

 

löytyy täältä.

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 179. haaste on baari

 

 

 

 

 

eteenpäin                päin     ääääää   ee                    e teen                      e    t     e  e          n        p        ä          i n

 

 

 

 

***

Runotorstain 178. haaste

***

MAINOS: Muistakaa ostaa uusin kirjani!!!!

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 176. haaste on kellastuvaa.

***

Valitettavasti jouduin laittamaan sanavarmistimen päälle jatkuvien spämmikommenttien takia. Sanahirvitys poistuu heti, kun tilanne rauhoittuu.

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 171. haaste matkan varrella

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 170. haaste

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 169. haaste silkkaa jazzia

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 168. haaste on viesti

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 167. haaste hassu

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 166. haaste

Demetrius osti runon kuvituksena olevan taulun. Tue sinäkin SuviAnniinan näyttelyn pystyttämistä!

 

 

 

runo poikkeuksellisesti täällä.

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 164. haaste

Runon lähteet:kilot kuriin, dementiariskin väheneminen, rentoutuminen ja nukkuminen, hampaiden hoito, sydäntaudit, seksivietti

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 163. haaste on hyppy

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 162. haaste vaihtoehto

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 160. haaste

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 159. haaste on asetelma

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 158. haaste on tuli

 

 

 

kuvaruno tai runokuva poikkeuksellisesti

täällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 156. haaste on rykelmä

 

 

 

 

Lähetit minulle tekstiviestin.

Ajattelin mennä kävelemään, jaksatko tulla mukaan? Ellet jaksa, ei se mitään. Askeleita tulee aina lisää. 

Sain sinulta villasukat. Itse neulotut.

Haluan, että edes varpaasi ovat lämpimät. Lämmittäisin sinua enemmän, jos osaisin neuloa muuta. 

Veit minut ravintolaan syömään.

Sinun on hyvä syödä. Edes jotain Tekisin sinulle ruokaa, mutta mahdollisuus pohjaan palamiselle on aina suuri keittiössäni. Tämä on varmempaa. Ja sitä paitsi parempaa..  

Sain sinulta meilin.

Olet ajatuksissani, ja jos et jaksa kirjoittaa, älä murehdi sitä. Tiedä vain, että olen olemassa ja ajattelen sinua. 

Sain sinulta suklaalevyn.

Suklaata ei voi koskaan syödä liikaa. Sinä tarvitset suklaata. 

Halasit minua.

Itke. Minä olen tässä.

 

 

En tiedä mitä tekisin ilman sinua, ystäväni.

***

Runotorstain 154. haaste on runo ystävälle

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 152. haaste on pysähtynyt

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 151. haaste on sininen ja valkoinen

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 150. haaste

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 149. haaste räiskyvä

 

 

 

 

sanojen staattista tyhjyyttä voi tehostaa liikkeellä

 

 

***

Runotorstain 148. haaste on

"Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta."
           (Kiinalainen sananlasku)

 

 

 

runo poikkeuksellisesti täällä, klik, klik.

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 146. haaste vuorenpeikkojen luolassa

 

 

 

 

***

Runotorstain 145. haaste on tie ulos

 

 

 

***

Runotorstain 144. haaste oli kirjoittaa rakkausruno niin, ettei sanaa rakkaus mainita lainkaan. Tein kuvarunon ilman sanoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 143. haaste on virta. Olen koonnut runon laulujen, kirjojen ja runojen nimistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 140. haaste on sitaatti Richard Fordin kirjasta Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko, Tammi 1996):

"Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja."

 

 

 

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 139. haaste on kirjoittaa runo, jossa on 10 sanaa.

 

 

 

 

***

Runotorstain 138. haaste inhimillinen

 

 

 

 

 

 

Tutista tuoppiin.

Uskollinen suojelus

kehdosta hautaan.

 

 

 

 

***

Runotorstain 137. haaste

 

 

 

Kesän valo.

Valvoa yöhön,

nukkua päivään.

Kieltää syksy, talvi, kevät.

 

Katsoa aurinkoon.

Sokaistua, suistua, unohtaa.

Marraskuu.

 

 

***

Runotorstain 135. haaste parasta kesässä

 

 

 

 

En halua. En

jaksa. En osaa. Elää.

Olen jo kauan

ollut olematta. En

muista miten hengittää.

 

 

 

 

***

Runotorstain 134. haaste

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 132. haaste on ennen-nyt

 

 

 

löytyy täältä.

 

 

 

Seppo sikana

vappua juhlii. Kaisa

kukkuu käkenä.

Pupulaiset pussaavat.

Kyyhkyläisten kevät on.

 

 

 

 

***

Runotorstain 130. haaste on naamiaiset

 

 

 

t y h j ä

 

 

t i l a

 

 

autiutta

 

 

t ä y n n ä

 

 

 

 

***

 

Runotorstain 129. haaste on autio

 

 

 

Kevään saapumisen huomaa.

Enää ei sada lunta.

Vihmoo vettä.

 

Talvisaappaat ovat turhat.

Kumisaappailla pärjää.

 

Ei yski enää flunssaa.

Niistää siitepölyjä nenästä.

 

Aamulla kello neljä

lumiaurat eivät jyrise makuuhuoneen ikkunan alla.

Kapakasta kotiin kulkijat jodlaavat.

 

Siitäkin huomaa kevään saapumisen:

pessimisti muuttuu optimistiksi.

 

 

 ***

Runotorstain 128. haaste on saapuminen

 

 

Tyttö pukeutuu violettiin,

pitkä hame Intian basaarista, puserossa leveät hihat,

sormuksissa lootuksen kukkia, kilisevät rannerenkaat.

Violetilla tytöllä on pitkät hiukset, hennalla sytytetyt,

santelipuun tuoksu iholla.

Suitsuke palaa, savukiehkura nousee hitaasti,

kietoutuu Buddhan hymyilevien kasvojen ympärille.

Violetin teemukin yrttitee,

kirja, joka kertoo arosuden matkasta.

Levylautasella soi Pink Floyd.

***

Runotorstain 127. haaste on violetti

 

 

Mikä

tämä on?

Mikä lämmittää,

herättää, saa mahlan

virtaamaan? Mikä tämä

on, joka puhkaisee hennon

vihreän ujosti näkyville?

Talven yli uinunut puu

koristautuu, oksat

tanssivat.

Mi

kä

tä

mä

on?

Kevät. Kevät.

 

 

 

 

***

Runotorstain 126. haaste kysyy Mikä tämä on?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aurinko jää ulos,

rappukäytävän hämärä antaa silmille levon.

Riisin täyteläinen tuoksu leijuu ulko-ovelle.

Nousen portaat ensimmäiseen kerrokseen,

rytmikäs hakkaus,

vihannekset pilkkoontuvat kuutioiksi, suikaleiksi,

pannulla valkosipuli tervehtii öljyä.

Kaali kiehuu toisessa kerroksessa,

ruskistuvan lihan aromi kutittaa kitalakeani.

Astiat kolisevat, vesi kiehuu.

Tee on hautumassa.

Kolmannessa kerroksessa naurua,

hunajaa tihkuvia leivoksia, pieniä sokerinyyttejä,

koko suku pöydän äärellä juhlimassa.

 

Jatkan makumatkaa. Muistan lapsuuden pullantuoksun.

Ylimmässä kerroksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

***

 

Runotorstain 125. haaste keittiö

 

 

 

 

 

Looking for Mr Goodbar

hän kuiskaa valmistautuessaan iltaan.

Vaaleanpunainen kylpyvaahto,

jasmiininkukkien tuoksu iholla.

Vartaloa syleilevä vaate,

jalassa korkeakantaiset avokkaat.

Hiuksissa kihara. Odotus.

 

Tänä iltana se tapahtuu,

hän vannoo levittäessään väriä ripsiin.

Never, never again will I be lonely.

Tänään löydän sinut.

 

Huulilla helmiäistä, sanaton kutsu.

 

Tänä iltana olen valmis rakkauteen.

Tänä iltana onnistun.

 

 

***

Runotorstain 124. haaste on Murphyn laki

 

 

 

***

Runotorstain 123. haaste on tekstikatkelma

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva
elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme
välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme
emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

 

 

***

Runotorstain 122. haaste piposta vedetty

 

 

 

 

***

Runotorstain 121. haaste murtumia

 

 

 

Olen näytelmässä, johon en halunnut.

En tunne käsikirjoitusta,

en osaa vuorosanoja.

En tiedä mitä seuraava kohtaus tuo tullessaan.

 

Olen näytelmässä, jossa joudun väärään rooliin.

En ole tämä hahmo.

En osaa, en pysty, en jaksa.

 

Olen näytelmässä, jossa ei ole väliaikaa,

ei kenraaliharjoitusta,

ei grande finalea.

 

Esirippu laskeutuu vain viimeisen kerran.

 

 

***

 

Runotorstain 120 haaste on draama

 

 

 

 

 

 

Kukkaiskorttelin

kuulain helmi odottaa

kirsikankukkaa

puhkeavaksi. Vielä

itkee helmi, helmikuu.

 

 

***

Runotorstain 119. haaste

 

 

 

Lumimiehen akka

oli kylmää, oli jäätä.

Milloin oli menkat,

milloin särki päätä.

 

Lumimiehen pinna

venyi sekä paukkui.

Iltaisin tuvassaan

akkaansa hän haukkui:

 

Jos ei kohta tipu

lempeä ja huumaa,

lähden oitis sinne

missä meno on kuumaa.

 

Tuhahti akka ja

matkalaukun pakkas.

Ukon perään

sandaalit viel nakkas.

 

Syvään etelään

lumimies siis tuli.

Aurinko vain lempi,

lumimies suli.

 

 

***

Runotorstain 118. haaste Elegian kuvaan

 

 

 

runo

poikkeuksellisesti

täällä.

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 116. haaste planeetta

 

 

 

Jos kysyisit, vastaisin:

ei, en ole vihainen sinulle,

ei, en ole väsynyt sinuun,

ei, en ole lakannut rakastamasta sinua.

Jos kysyisit, vastaisin.

 

Jos kysyisin, vastaisit.

 

***

Runotorstain 115. haaste

 

 

 

 

 

***

Runotorstain 113. haaste on lämpö

 

 

 

Pikku-uutinen lehdessä.

Yksi palsta, ei enempää.

 

Uutinen, joka ei kerro

mitään.

 

Perheenäiti kuoli auto-onnettomuudessa.

 

***

Runotorstain 112. haaste

 

 

 

 

 

Sikspäkki.

Mäyräkoira.

Itsenäisten ihmisten ilta.

 

 

***

Runotorstain 111. haaste

 

 

 

Pikkujouluaikaan

lasissa on taikaa:

isä muuttuu apinaksi,

valuu äiti taikinaksi.

Kossulasin isä kippaa,

äidin kanssa leikkii hippaa.

Kurkkuun viinaa isä nakkaa,

äiti itkee, isä hakkaa.

 

Lapset katsoo lasin takaa.

Ulkona taas vettä sataa.

 

 

***

Runotorstain 110. haaste lasi

 

 

Tällä viikolla yhdistin samaan työhön Runotorstain ja Valokuvatorstain 109. haasteen.

 

 

 

 

***

Runotorstain 108. haaste asetelma

 

 

 

En tiedä miten päädyin tänne.

En muista mistä tulin.

En osaa täältä pois.

 

 

***

Runotorstain 107. haaste on kuva Keltainen kuu-blogista

 

 

Suomalainen nuorallatanssi on sitä,

että leikkii kuoleman kanssa.

 

Otatko mukaan?

Otatko viinaa?

Otatko turpiin?

Otatko lisää viinaa?

Otatko onkeen?

 

Ai, otit nokkaan.

No, ota tästä. Ja tästä. Ja tästä.

 

Otti ja lähti.

Otti ja kuoli.

 

 

***

Runotorstain 106. haaste suomalainen nuorallatanssi

 

 

jii oli istunut majassaan kaksi viikkoa

mutta ei ne tulleet

ei aamulla, ei päivällä, ei yöllä

eikä jii uskaltanut nukkua

 

ruissalon puut piti pahimman sateen poissa

 

istuttiin majan edessä

jii kantoi tyhjiä peltisiä kurkkupurkkeja pihalle

 

mä kuulen niiden äänet jo

ennen kuin ne tulee

jii sanoi

 

se halusi olla valmis

 

annettiin sille space oddity

ape sanoi ettei se enää kuunnellut bowieta

jii haki majasta patterilevarin

 

juotiin loput kaljat

odotettiin

 

 

***

 

Runotorstain 105. haaste on kuvahaaste, kuva yllä.

 

***

 

Tämä on uusi runo Jiistä, lisää runoja kyseisestä henkilöstä löydät Taikkarin mäellä-runokokoelmastani

 

 

 

miten vaikeaa onkaan kävellä, jalat on tehty juoksemista varten,

tuskaa istua paikalla

ei ole riittävän korkeita paikkoja, ei liian leveitä virtoja, joita ylittää

kaikki on mahdollista

mahdotonkin

olen vahva, maailman vahvin, en pelkää mitään, en ketään

ei ole olemassa ikäviä asioita,

ei surullisia, ei vihaa, ei kyyneleitä 

ole kiltti – olen

hymyile – hymyilen

ole hiljaa – olen

kyllä, äiti, kyllä, isä

kiitos ja anteeksi

olen jo iso ja osaan ja pärjään ja tulen toimeen

silti pelkään

kaikkea

pimeää, rosvoja, kummituksia, juoppoja

ennen kaikkea riitoja

mutta onneksi meillä ei riidellä koskaan

ei koskaan

ei

ei voi riidellä, koska ei voi olla eri mieltä toisen kanssa

isä ja äitikään eivät riitele koskaan,

eivät lapsetkaan

hyi

sellainen ei sovi

meillähän on kaikki asiat hyvin ja me pidämme yhtä ja kodin asioista

ei puhuta ulkopuolisille

ikävät asiat lakaistaan mattojen alle ja lauantaina matot tampataan pihalla

ja kaikki paha lentää pois

ja meillä on puhdasta ja siistiä ja kaikki hyvin,

eikä kukaan tiedä, miten minua pelottaa, pelottaa, pelottaa

jos tietäisivät, pahoittaisin heidän mielensä, eikä isän mieltä saa pahoittaa.

ei äidin, sillä eiväthän hekään pahoita minun mieltäni, eivät suutu koskaan

minulle, eivät huuda, eivät arvostele ääneen,

rakastavat ja halaavat

niin kauan kuin olen kiltisti

paheksunta

se hiljainen ja näkymätön, se joka hetki läsnä oleva, jos en tee oikein, jos en osaa, jos olen tyhmä, jos kapinoin, jos en tottele, jos en ole sellainen kuin minun pitäisi olla

jos en ole kiltti

 

 

***

Runotorstain 104. haaste kiltti

 

 

Hän ei koskaan kertonut miten

hän jaksoi. Päivästä toiseen.

Aamulla töihin, iltapäivällä töistä kauppaan,

ruokaa perheelle. Pyykit koneeseen, tiskit fairysta liukkaat.

Hän ei koskaan kertonut

miten hän jaksoi. Siivota, pestä, kloriitin tuoksu

kylpyhuoneen kaakeleissa.

Illasta iltaan, pesemistä, vaatteiden laskostamista, läksyjen kuulustelua,

ruuan laittoa, siivoamista, takkujen selvittelyä.

Hän ei koskaan kertonut miltä tuntui

jaksaa joka päivä sitä samaa.

 

Ehkä hän ei jaksanut.

Kertoa.

 

Eikä kukaan jaksanut kysyä.

 

 

 

***

Runotorstain 103. haaste

 

 

 

Halukas Hanna

huumassaan hinkui

huojennusta himoonsa.

 

Helpolta Heikiltä

helposti hoitui helpotus.

 

 

***

Runotorstain 102. haaste on helppo

 

jo kohta viikon ajan olen yrittänyt saada kiinni
AJATUKSESTA
mutta joko se on liian nopea tai minä olen niin h i d a s

 

***

Runotorstain 101. haaste Ajatus

 

 

 

Äiti kysyy,

olenko minä jo ajatellut asiaa.

Huomenna pitää päättää.

Huomenna sinun pitää sanoa, mitä sinä ajattelet asiasta.

Haluatko asua äidin vai isän kanssa.

Isäkin soittaa vielä tänään

ja haluaa tietää, äiti sanoo.

Me molemmat haluamme tietää mitä ajattelet.

 

 

***

Runotorstain 101. haaste ajatus

 

 

nostat lentoon

kastat minut

isket salamalla

 

rakkautesi myrskyn merkit

 

***

Onnea ja kiitos inspiksistä Runotorstaille -sadas haaste plakkarissa!

 

 

 

Kahdeksankymmentä prosenttia vähemmän kosteutta.

Kuusikymmentäviisi prosenttia vähemmän joustavuutta,

kimmoisuutta seitsemänkymmentä prosenttia vähemmän.

 

Uurteita neljäkymmentä prosenttia enemmän,

iloja sata prosenttia, suruja lähes saman verran.

Elämää satakymmenen prosenttia enemmän,

kaikki näkyvissä ihollani.

 

.

 

 

****

Runotorstain 99. haaste Iho

 

 

Se sanoi lukeneensa lehdestä.

että parisuhde on niin kuin

talo,

ja meidän talo on keskeneräinen,

rakennettu hiekalle,

hutera ja horjuva.

Meidän pitäisi tehdä asialle jotain,

ettei talo sorru, tukea ja pönkittää perustuksia,

vahvistaa rakenteita.

Parisuhteen eteen pitää tehdä töitä,

se on raakaa duunia,

kuten talonkin rakentaminen.

Se ehdotti pariterapiaa.

 

Minä sanoin, että tämä talo on minun nimissäni,

ja se voisi muuttaa vaikka heti

jos sitä ei kiinnostanut asua keskeneräisessä talossa.

 

 

****

 

Runotorstain 98. haaste Keskeneräinen

 

 

 

*****

Runotorstain 96. haaste Kuiske

 

Sattumalta tapasimme,

pitkän illan suutelimme.

Löysin sinut peiton alta,

vierestäni sattumalta.

 

Sattumalta syntyi lapsi,

kohta niitä oli kaksi.

Kun kolmas oli tulollaan,

sanoit minulle: erotaan.

 

Kohtalo vei petiin uuteen,

uskoit siihen tilaisuuteen:

turhaa on luottaa sattumaan

kohtalo toisin pakottaa:

 

tarkoituksella rakastaa.

 

 

****

 

Runotorstain 94. haaste

 

 

 

 

Tänään en herätä lapsia,
en keitä kahvia, hae lehteä,
en selvitä hiusten takkuja, en etsi avaimia.
Tänään en kuuntele ketään,
en puhu kenellekään. En mene töihin, en tule töistä,
en seiso ruuhkabussin käytävällä, en tunne selän kipua.
En käy kaupassa,
kanna kahta kauppakassia ylämäkeen.
En tee ruokaa, en pese pyykkiä. En puhu
kenellekään, en kuuntele ketään.
Tänään en auta läksyissä, en vastaa puhelimeen,
en laita puhtaita vaatteita kaappiin. En vie
jätepaperia laatikkoon, en tyhjennä kompostia.
Tänään en pese kylpyhuonetta, en pyyhi pölyjä,
en leivänmuruja pöydältä.

Tänään en kuuntele ketään.
En puhu kenellekään.

En.

******

Runotorstain 92. haaste "Jo joutui armas aika..."

Kaksi kaljaa mulle ja mun muijalle,
mun omalle muijalle,
Jaska sanoo, iskee rahat tiskiin.
Kyyppari valuttaa hanasta neljä pitkää.
Jaska ei välitä vittuilusta.

Se on helvetin rakastunut.

****

Runotorstain 91. haaste

Onnea 2-vuotiaalle Runotorstaille!

En minä pelkää

kävellä, en missään,

ostarin takana olevasta metsästä hain

paksun kepin,

se on luja,

en minä pelkää.

 

En niitä, jotka huutavat,

haukkuvat,

pakottavat kulkemaan seinän viertä,

tarttuvat kiinni takaapäin,

sanovat tappavansa jos en lähde takaisin

sinne

mistä olen tullut.

En minä niitä pelkää.

 

Tyhjät silmät, jotka katsovat lävitseni,

jähmettyneet huulet ilmeettömillä kasvoilla,

ne tekevät minut näkymättömäksi,

haihduttavat minut,

katoan, lakkaan olemasta.

Niitä minä pelkään.

 

****

Runotorstain 90. haaste oli kirjoittaa ihmisoikeuksista

 

 

vanhassa kodissa

siellä missä isäkin oli

ikkunoiden edessä ei ollut koskaan

verhoja, ei koskaan

äiti istui ikkunan vieressä

katsoi ulos ja

odotti

minua alkoi nukuttaa

 

turvatalon ovet ovat aina lukossa

verhot ikkunan edessä

 

 

****

Runotorstain 89. haaste

 

 

Kotomaan karulla kalliolla

käkkärämännyn kupeessa

kokoontuu kennelväki

kevätkinkereille.

Kaikuu kutsuhuuto:

 

tavataan!

 

Koffia, Karhua, Karjalaa.

 

*****

Runotorstain 87. haaste

 

 

Kun sinä olet kuollut,
se huusi. Kun sinä kuolet,
maailma on parempi paikka.
Elämä on kauniimpaa.

*****

Runotorstain 86. aihe

 

Sinä et ole hän.
Häivy silmieni edestä. Katoa.
En voi sietää sinua, oksetat minua.
Älä koske minuun, ihosi on kylmä, silmäsi tyhjät.
Olet säälittävä. Älä rakasta minua, en
halua sinua. Rakkautesi on naurettavaa.
Et ole hän, et voi koskaan olla hän.
Vihaan sinua.

Kaipaan häntä.

****

Runotorstain 85. haaste Humiseva harju

 

Seinä on valkoinen pehmeä kylmä
peiton alla kuumaa. Isä ottaa lattialta Aku Ankan.

Mä luen, mutta et sitten enää itke, muuten en lue.
En mä itke, mä lupaan, etten itke.

Isä vetää alushousut jalkoihinsa
antaa minulle omat housuni, tulee viereen makaamaan
kääntää minulle selkänsä, alkaa lukea.
Minä hivutan housut paikoilleen.
Huoneessa on jo hämärää, eikä ikkunan takana näy mitään.

****

Runotorstain 84. haaste on mörkö

 

Peiliin kun katson, niin ihastus

mielen valtaa, ei vihastus.

Naama on aika kokonainen,

kroppakin ookoo, täysi nainen!

 

Rähmäsilmät, hämärä aamun

kaunistaa näin kalpean haamun.

Haittaa ei koipien kankeus.

Huomenta minä, pois ankeus!

 

 

 

 

******

 

Runotorstain 83. haaste heijastuksia

 

******

Runotorstain 82. haaste

Mieleni minun tekevi,
raastaa kahtia haluni:
olla, jäädä ja pysyä,
lupaa lähdölle kysyä.

Aivoni ajattelevi
sydämeni itkeskeli:
lähellä on niin vaikeaa.
Kaukana vielä pahempaa.

****

Runotorstain 81. haaste valinnan vaikeus

 

 

 

remu hakkasi rumpuja

ja huusi mulle

ketoon ketoon

 

istuin koorenin lattialla

anki vieressä

mutta se ei nähnyt remua

se katsoi kisseä

 

oltiin juotu viisi tölkkiä

päästiin kuitenkin sisään

koorenin poket on tyhmiä

ja rumia

 

remu hakkasi rumpuja

se lauloi mulle

mutta ei nähnyt mua

jotkut saatanan muijat iski väliin

repi tissejä esiin

ja ankikin huomasi

että kisse oli mennyt

 

kaivettiin tampaksit laukusta

pyöritettiin valkoisia pötköjä pään yläpuolella

saatiin kunnon vauhti

päästettiin irti

ja tampaksit lensi lavalle

 

remu hakkasi rumpuja

mutta mä tiesin ettei se mulle enää laulanut

koorenin poket on vahvoja

 

ketoon ketoon

 

 

*****

 

Runotorstain 78. haaste on Historia.

 

Ylläolevassa runossa havisee historia: 70-luku leveine lahkeineen ja haisappaineen. Hurriganes silloin kauan sitten, jolloin Remu vasta opetteli englantia, jolloin Cisse ja Albert vielä olivat elossa. Silloin, jolloin juotiin kyseenalaisia halpoja viinejä ja pössyteltiin Colttia.

 

Ajasta voi lukea enemmän runokirjastani Taikkarin mäellä, joka on tilattavissa jokaisesta hyvinvarustetusta kirja- ja nettikirjakaupasta.

(sainpahan taas ujutettua mainoksen, muahhahhhaaaa)

 

 

Se on hauskaa, kun joku pieraisee.
Se on hauskaa, kun joku on kännissä.
Se on hauskaa, kun joku näyttää persettään.
Se on hauskaa, kun joku kompastuu.
Se on hauskaa, kun joku ei ehdi bussiin.
Se on hauskaa, kun joku astuu koiran paskaan.

Katso nyt: tuo tyyppi on kännissä,
no nyt se kompastui, kun housut
putosivat nilkkoihin.
Sen perse näkyy! Se pieras!
Nyt se nousee ylös, pysyykö se pystyssä,
vetää housut mahan päälle
ja lähtee juoksemaan,
yrittää ehtiä bussiin,
ei ehdi,
liukastuu koiran paskaan.

On se hauska tyyppi.

*****

Runotorstain 76. haaste humoristinen

 

Mihin koskee? lääkäri kysyy.

Näytän kohtaa,

jossa sydämeni ennen oli.

 

****

Runotorstain 75. haaste on kipupiste

 

 

Minä muistan sinut,
miten voisin unohtaa, en koskaan
sinua, joka olit kaikkeni,
rakkauteni, rakkauteni,
sinä.
Vain sinä, ja sinut minä haluan
edelleen, en muita. Ei ollut toisia,
ei ennen, ei jälkeen, ei koskaan tullut olemaan.
Ruumiini on vanha,
ihoni hauras, kulkuni hidasta,
enkä minä jaksa enää muuta
kuin muistaa sinut,
joka olit minulle rakkain.

Olet odottanut niin kauan,
olen odottanut niin kauan.

****

Runotorstain 74. haaste

1.1.2008 klo 10.55

OLOTILA:
fakta:                       ei krapulaa
toive:                       ei krapulaa
todennäköisyys:      yksi, mutta hyvin lievä

MIELIALA:
fakta:                       uninen
toive:                       pirteä, virkku, jaksava, iloinen
todennäköisyys:      vetelä

TYÖ:
fakta:                       loma
toive:                       ainainen loma
todennäköisyys:      huomenna töihin

TERVEYDENTILA:
fakta:                       surkea selkä
toive:                       selkä kuntoon ja heti!
todennäköisyys:      selkä selättää

PAINO:
fakta:                       liian paljon
toive:                       vähemmän
todennäköisyys:      hahhah

RAKKAUS:
fakta:                       unohtunut
toive:                        löytyminen
todennäköisyys:      etsivä löytää

LUOVUUS:
fakta:                       kohtalainen
toive:                       enemmän ja hullumpaa
todennäköisyys:      vanhoilla mennään

TALVI:
fakta:                       aika hyvä
toive:                       samaa rataa
todennäköisyys:      lunta tupaan

RUNO:
fakta:                       aika surkea
toive:                       aika lopettaa
todennäköisyys:      loppu!

***

Runotorstain uudenvuodenpäivänhaaste.

 

 

*****

Generaattori täältä

Runotorstain 72. haaste Kiire

 

 

runo

poikkeuksellisesti

täällä

 

 

 

 

*****

Runotorstain 68. haaste Keskeneräinen

 

Viisi vuotta sitten
kaikki kysyivät miksi.
Kaikki halusivat tietää, ymmärtää,
tehdä parempaa maailmaa.
Ei koskaan enää tällaista. Ei koskaan. Pyhä vala.


Tie vie, vie,
ei eteenpäin, samaa kohtaa yhä uudestaan,
matka ei etene,
mikään ei muutu
sillä halu muuttua lakkaa,
kun muutos koskee itseä.

Kahdeksankymmentä prosenttia ihmisistä
soittaa poliisin paikalle, kun näkevät että auto varastetaan.
Kaksikymmentä prosenttia ihmisistä soittaa poliisille,
kun naapurista kuuluu perheväkivallan ääniä.

Viisi vuotta, kymmenen vuotta, sata.
Tie vie, vie,
ei, se ei vie minnekään. Tietä ei ole.



*****

Runotorstain 67. haaste on tämä kuva

äiti ei halua kuulla sitä
ei isä
ei mummi, ukki, täti
ei kukaan

sitä ei saa sanoa
se on rumaa
pahaa, hyi hyi
tuhma tyttö

kyllä äiti
kyllä isä
olen kiltti
tottelen

en pahoita äidin mieltä
en tee isää surulliseksi
olen kiltti, kiltti, kiltti
kiltti ja jumala rakastaa minua ja äiti ja isä

unohdan väärät sanat

sanat jotka saavat äidin itkemään
isän suuttumaan
sanat joita kukaan ei halua kuulla

unohdan sanat ja olen kiltti

*******

Runotorstain 66. haaste Sana jota ei saa kuulla

****

******


Runotorstain 63. haaste Arki



  

Metsä on musta, pimeyttä täynnä, synkkiä, kuiskaavia varjoja,

pitkiä, koukkuisia sormia,

eivät päästä irti.

Minua väsyttää,

pidän äidin kädestä kiinni,

puristan varovasti, yritän hymyillä pimeään,

uskoa, että äiti tuntee hymyni kädessään.

 

Puiden juuret asettavat ansoja tiellemme ja

vaikka emme enää juokse, olemme kompastua ahnaisiin juuriin.

Kuulen äidin lyhyen, huohottavan hengityksen pimeässä.

Pidätän omaa hengitystäni.

 

Äiti ei itke enää.

 

Puristan äidin kättä uudelleen.

Hän vastaa kosketukseeni. Kuljemme hitaasti eteenpäin,

palelen ja olen voimaton, niin turta, etten tunne kipua.

 

Puut väistyvät, näen taivaan puiden latvojen takaa.

Pysähdymme aukean laitaan ja katsomme mustaan sineen.

Lokakuun yötähdet ovat suuria ja tuikkivia, yksi tähdistä lennähtää taivaan kannen halki.

Näen tähdenlennon putoavan metsän toiselle puolelle.

 

Äiti nostaa minut syliinsä, jatkamme matkaa.

 

******

Runotorstain 62. haaste Tulevaisuus

 

 

 

Lähti Kuningas Ranskaan,

kun kyllästynyt Tanskaan

Kunkku oli, sanoi: "Hei!

Äiti sedän sänkyyn vei."

 

Pakeni suhdesaippuaa,

kohtaloaan tulevaa.

Ranskanmaalle seilasi,

auringosta peilasi

 

kuvaansa ja lausui näin:

"Tästä lähtein eteenpäin

kulkuni on oleva.

Haamun itku kolea

 

minua ei piinaa lain!

Aaveista jo tarpeeks sain.

Uhripaikkaan muinaiseen

lähden, siellä taian teen."

 

Kivipaasit valtavat

luokseen Kunkun kutsuvat.

Kevätsade huuhtelee,

Kuningas jo suutelee

 

pintaa rosomarmorin,

kuiskaa huulin anovin:

"Olla tahdon, olla vaan,

täältä ehkä rauhan saan."

 

Ol' aatos kaunis: olla,

muistanut ei et' polla

Ranskanmaalla valuuttaa

kovin on putoavaa.

 

****

Runotorstain 60. haaste oli kirjoittaa runo HPY:n kuvan(yllä) inspiroimana.

 

Perjantai–ilta tutusti alkaa:

äidillä kutittaa menojalkaa.

Sihahdus, kalja hyvälle maistuu.

Uunissa hookoon sininen paistuu.

 

Isällä myös jano on suuri,

töistä se tuli ihan juuri

mäyräkoira mukanaan,

stereot soimaan laitetaan.

 

Äiti haluaa tanssia, laulaa,

helmet kohta koristaa kaulaa.

Isä sanoo: ”Mene et,

kotiin jäät, tottelet!”

 

Äiti pyytää tukkimaan

turvan, jotta rauhassa saa

meikata, kihartaa, punata huulet.

”Kotiin en jää, mitä sä luulet?”

 

Isä repii, äiti itkee.

Isä pahan vyöllä kitkee.

Äiti huutaa: ”Lopeta jätkä”,

äidillä kädessä suolen pätkä,

 

toisessa kädessä veitsi kiiltää,

äiti uudestaan isää viiltää.

Isä huutaa tuskissaan,

verta matolle oksentaa.

 

Isoveli ottaa hatkat,

pillereillä hankkii matkat.

Isosisko itkemään

komeroon jää pimeään.

 

Minä makaan peiton alla,

kummituksia kaikkialla.

Hämähäkit silmät ahmii,

verensyöjät sielun kahmii.

 

 

 

 ******

 

Runotorstain 59. haaste on riimillinen runo -aiheen runoon otin Valokuvatorstain puolelta

 

 

 

En minä muista

missä olin, kun Diana kuoli,

missä valvoin, kun Palme ammuttiin.

Tämän hetken minä muistan.

Ja sinut tässä.

 

*****

Runotorstain 57. haaste

 

 

 

 

Mikä ihana uni,

älä herätä, älä koske,

anna tämän jatkua,

ihanaa unta...

 

 

Nuori nainen nousee,

antaa paikkansa minulle ja hymyilee. Istun alas,

aurinko leikittää varjoja bussin käytävällä.

Mies soittaa, sanoo, älä turhaan mene kauppaan, kävin jo,

ostin kaiken. Olen laittamassa ruokaa, sinulla on kai nälkä.

Särkevät jalat rauhoittuvat, väsynyt selkä ei jaksa äksyillä.

Kotimatka pysäkiltä on kevyt ilman kauppakasseja.

 

Miten sinun päiväsi meni, kaikki haluavat kuulla, ei

kukaan vyörytä päälleni oman päivän vääryyksiä, ei,

miten sinun päiväsi on mennyt, äiti?

 

Äiti, me siivottiin jo.

Lapset nauravat, vetävät minut

kädestä katsomaan valkoisena hohtavia kaakeleita

kylpyhuoneen suihkuverho on pesty

uupuneet kukat saaneet vettä.

Osattiin läksyt ihan itse, ei tarvitse kuulustella.

 

Mies avaa viinipullon, painaa suudelman poskelle ja halaa,

kuiskaa korvaani, puhaltaa kuumaa ilmaa ja lupaa hieronnan

illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

 

Koneellinen kirjavia liputtaa narulla, tuulen tanssittavina.

 

Mikä ihana uni,

älä herätä, älä koske,

anna tämän jatkua,

ihanaa unta...

 

 

******

 

Toinen runo Runotorstain 56. haasteeseen Uni

 

 

jätä lelut siihen
älä turhaan korjaa niitä pois
älä siivoa
enää

jätä loput unelmat
älä enää toivo, anna pilvilinnojen sortua
ei kannata
enää

jätä verhot auki
avaa ovi

peittelen lapset viimeiseen uneen
sytytän lampun
tulikärpäset eivät tanssi enää tänä yönä

tule viereeni
silmät avoinna istumme tässä
kylmä ihosi takertuu sormiini
sydämestäni ei enää vuoda verta
vain kuivat silmät odottamassa uutta aamua

jota ei koskaan tulee
sillä maailma on loppu, loppu

turha haaveilla tulevasta
kastaa kukat, ripustaa pyykit tuulen syliin,
parempi unohtaa menneet, sillä niitä ei
huomenna enää ole

ei huomistakaan

maailma palaa

*****

Runotorstain 56. haaste Uni

Se oli neuvolan terkkarin vika.
Sanoi, että vauva ei syö tarpeeksi. Anna sille lisää ruokaa.

Se oli tarhan tädin vika.
Sanoi, että lapsi ei leiki, ei naura. Ole enemmän sen kanssa.

Se oli opettajan vika.
Sanoi, että lapsi ei jaksa tunnilla, nukkuu, ei tee läksyjä. Auta sitä läksyissä.

Se oli naapurin ämmän vika.
Soitti poliisit paikalle ja valitti isännöitsijälle. Juhlikaa vähemmän. Tämä on varoitus.

Se oli kelan vika.
Leikkasivat asumistukea. Et sinä ole yksinhuoltaja, teitä on siellä kirjoilla kaksi aikuista.

Se oli työkkärin vika.
Heittivät karenssin. Kun kerran keskeytit sen kurssin.

Se oli fattan vika.
Eivät maksaneet vuokrarästejä. Miksi tiliotteessa on niin paljon ostoja alkosta?

Se oli isännöitsijän vika.
Sanoi, että ensin maksatte nuo rikotut ovet, sitten pääsette vaihtamaan toiseen asuntoon.

Se oli Mikon vika.
Se hajotti kämpän ja mutsi repesi. Jätä jo se jätkä.

Se oli sen bussikuskin vika.
Soitti poliisit paikalle. Puhalla tähän.

Se oli sen kaupan kassan vika.
Ei myynyt kaljaa, hälytti sossut paikalle. Voit soittaa huomenna lastenkotiin.

Se oli sen sossun vika.
Se vei lapsen. Hoida tuo päihdeongelma ja katsotaan sitten.

Se on niiden kaikkien vika.

*******

Runotorstain 55. haaste on Kas kummaa

 

*****

Runotorstain 54. haaste Tuore

 

*****

Runotorstain 53. haaste Tanssi

 

 

pssst

tule tänne

tule tule tänne, näetkö

tuossa se on,

ota se,

ojenna kätesi ja ota,

se odottaa sinua, älä emmi,

tartu veitseen, ota se, ota

ja viillä, viillä, viillä

 

nyt

 

******

Runotorstain 51. haaste Ääni

 

nuole sinä minua niin minä olen tyytyväinen ja
sinäkin tunnet itsesi merkittäväksi
olet jotain koska tunnet minut
pudottele nimiä
älä huomaa muita
vain heidät jotka jotain ovat
kuten minä ja tuo ja hän joka on tunnettu
sillä hänen kauttaan
avullaan ja siivellään sinäkin voit joksikin tulla

mutta aloita minusta
nuole ja kerro muillekin kuka sinä olet
koska tiedät minut

tunnista itsesi
ja tunnusta:

älköön sinulla olkoon muita jumalia
kuin he jotka jotain ovat
sillä heidän kauttaan sinäkin olet saava autuuden

pidä tärkeinä vain heitä jotka jotain ovat saavuttaneet
sillä muilla ei ole samaa valtaa kuin heillä

he saavat sinut tuntemaan itsesikin tärkeäksi
ja ehkä hetken ajat olet muutakin kuin
moitteettomasti toimiva kone
ohjelmoitu julkiseksi eläimeksi
vapisevaksi hiireksi

*****

Runotorstain 50. haaste Kone

 

 

älä peitä ihoasi

kukkien kutsulla

 

jos rakkaasi ikävöisi ruusun tuoksua

hän katoaisi puutarhan kukkamereen

sylisi jäisi tyhjäksi

 

ei rakkaasi halua tuntea

kirsikankukan makua kielellään

hedelmäiset nektarit tyydyttävät hänen janonsa

 

mutta kaipaus ei täyty

 

*****

Runotorstain 49. haaste

 

haamu oli Marjaanan ovella

kaikkien puolesta

ylitse muiden

 

sarvinen

kansa, yksi mieli

lensi yli käenpesän

 

YKSI   risti kaksi

pieni elefantti marssi näin

 

ruusu on kasvanut laaksossa

 

näinen                             lö                              juttu vielä   

 

hampurilainen, salaatti ja pieni cokis                                           kieli, yksi mieli

oikoinen

 

silmäinen                    pitkä                       puolinen          

 

                 tuumainen

 

 

*******

 

Runotorstain 48. haaste 1 eli yksi

 

 

Mitä on suru,
jota ei saa itkeä,
ei kaivata kuolleita.

Mitä on suru,
josta sanotaan,
että lopettaisit jo,
ei se itku tuo takaisin,
ihan turhaa,
vaikene jo.

Mitä on suru,
jota ei saa tuntea,
joka pitää piilottaa,
näytettävä, että kyllä minä
pärjään,
tiukin huulin, pystypäin,
silmät kuivat,
perkele, mikäs tässä

Mitä on suru,
jota toiset pelkäävät,
kavahtavat ja pyytävät päästä pois.
Ei tuollaista kestä,
helvetti sentään, ole nyt.
Ihmisiksi.

Ei se ole surua.
Se on ehdoton kieltäminen,
loputonta pakenemista,
joka ei johda minnekään.

Surulla on satama,
turvallinen poukama,
aallonmurtaja suojana.
Tule.

*******

Runotorstain 47. kuvahaaste

 

 

yritin tavoittaa pelastajaa

kaiken korjaajaa

vapahtajaa

sitä yhtä ja ainoaa

joka kertoisi minulle

 

oh, plz, plz, tell me the reason to live

and to love and love and love

don’t worry be happy

 

 

no, jeesus ei ollut kotona

kun pirautin

vesi oli muuttunut viiniksi liian monta kertaa

joten otin yhteyden alakertaan

paholainen kärsi burn outista

toivotti minut helvettiin

 

sekaisin sekin

 

buddha kouristeli atkinsin dieetin

aiheuttamien komplikaatioiden takia

suitsukkeen tuoksu nenässäni

 

kiipesin vuorelle, huusin allahia

ja jäin kaatuvan temppelin alle

maaemon syliin yritin

käänsi minulle selkänsä

sekin vitun huora

 

omillani yritin pärjätä

en onnistunut

en pystynyt vapahtamaan itseäni

 

omissa käsissä kuolema

 

 

******

Runotorstain 46. haaste Camp

 

******

Runotorstain 45. haaste Tyhjyys

*****

Runotorstain 45. haaste Tyhjyys

sinun on ihan turha selittää
kyllä minä tiedän

että sinä haluat

totta kai
sinä haluat

ne kaikki haluaa

sinun on ihan turha sanoa ei
kyllä minä tiedän

ettet sinä tarkoita ei

sillä sinä haluat
ja se tarkoittaa

kyllä

*****

Runotorstain 44. haaste Ei

 

 

******

Runotorstain 43. haaste Mikrokosmos

Vanhenen kymmenen vuotta. Jälleen kerran.
Joka sana iskee vasten kasvoja, jokainen lause tunkeutuu
vatsaan saaden minut voimaan pahoin.
En jaksa. Hajoan näiden riitojen aikana.

Voimattomuus valuu jalkoihin.
Haluaisin pudota, kadota, hävitä näkyvistä.

Olen väsynyt. En jaksa kuulla, miten kaikki on minun vikani,
miten kaikki olisi paremmin,
jos minä en olisi sellainen kuin olen.

Miten kaikki olisi paremmin, jos olisin toisenlainen, ihan joku muu.
Miten kaikki olisi toisin, jos minua ei olisi olemassakaan.

Mutta ei, kaikki on huonosti, koska olen juuri tällainen.

TYHMÄ, MAAILMAN SUURIN PASKA.

Jokainen riita muuttaa ikää, tulen heikoksi ja vapisevaksi,
horjun ja putoan ja putoan,
kunnes olen pohjalla ja huomaan taantuneeni, olevani lapsi jälleen,
meneväni mukaan, vastaavani samalla tavalla,
samalla huudolla.

Hän paiskaa oven kiinni ja jään katsomaan pääkallon kuvaa,
kiinnitetty oveen. Valkoisten luiden alla lappu.

Pääsy kielletty vanhemmilta

******

Runotorstain 42. haaste Kasvu

Anna.
Älä ole armoton.
Anna.

Ilman armoa piinaat.
Anna.

Edes armosta.

*****  
Tässä toinen runotorstain runo samasta aiheesta, ensimmäinen löytyy täältä.

Runotorstain 41. haaste Armo

 

älä lyö enää

 

en sano enää sanaakaan

olen hiljaa

älä katso

älä

 

älä lyö enää

 

anteeksi

en tarkoittanut

en koskaan enää

tiedän

minun syyni

älä

 

älä lyö enää

 

älä itke

anna anteeksi

tiedän ettet voi muuta

oma syyni

anteeksi

 

anteeksi

 

 

*******

 

Runotorstain 41. haaste Armo

 

 

Pietaryrttien
lämmin tuoksu herättää
kaipuun lapsuuteen.

Järvi peittyy taas
usvaan. Kuulen kuikkien
kutsuvan itkun.

Autereen neidot
laulavat, tuudittavat
minua uneen.

******

Runotorstain 40. haaste kauneimmat sanat.

 

olen
olen vanha
olen vanha ja väsynyt
olen vanha ja väsynyt ja vittuuntunut

ajatus
voima

en ole

*******

Runotorstain 38. haaste Ajatuksen voima

olet jäätä
olet kylmää
pakkasta polttavaa
sinistä liekkiä tyhjän keskellä

haluatko riidellä?
sano suoraan

ei rakkaus ole sininen blues

olen väsynyt kuviin
tuhansiin
kielellä leikkiviin sanoihin
tarkoitat kuitenkin vain
yhtä asiaa
haluat vain yhtä

sano suoraan
niin lähden

******
Runotorstain 37. haaste Sininen

 

 

 

saappaat jalassa
valkoiset sukat
aamutohvelit
nastat pohjissa
lenkkikengät
kävelykengät
tukipohjalliset
läskipohjaiset talvisaappaat
terveyssandaalit
jazz-tossut
goretex-nilkkurit
aerobic-tossut
avokkaat
jokasäänsaappaat
työkengät
korkokengät
sandaalit
kiinan tossut
lapikkaat
puukengät
varvastossut
haisaappaat
kiiltonahkakengät
tennarit
lakerikengät
paljain jaloin
nahkakengät
ensimmäiset tossut

****************

Runotorstain 34. haaste

 

Kaiken tarkoitus:

syntyä, elää, kuolla.

Loput sattumaa.

 

*******

Runotorstain 33. haaste Sattuma

 

Äiti, miksi isä
ei asu
enää kotona,
miksi se lähti,
koska se tulee,
missä se on?

Äiti, miksi isä
löi sua,
miksi se huusi,
miksi sä itkit?

Missä isi on?

Äiti, miksi isä
ei tullut hakemaan,
vaikka se
lupasi,
on perjantai.

Äiti, miksi sä itket,
mulla on nälkä, miksi
meillä ei oo ruokaa.

Miksi sä huudat mulle?

Miksi mä kysyn?
Kukaan ei vastaa.

************

Runotorstain 31. haaste Miksi.

 

*********

Runotorstain 30. haaste Avara

olet tyhjää täynnä ilmaa minulle
kaipaan happea
muuten kuolen
kuolen, kuuletko! pelasta minut, vedä ylös
elämän virta kuohuu liian
vuolaana ja pelkään
hukkuvani
ilman ilmaa
en voi elää
ilman sinua
vajoan
a
l
a
s

eikä minua enää ole

*********

Runotorstain 29. haaste HUONO RUNO

Tarpeetonta varmaan selitellä, miksi tämä runo on mielestäni huono, mutta selitänpä kuitenkin. Selittelemällähän mikään ei parane, joten selittely ajaa asiansa...
Runossa on sanoja, joita vihaan, kuten "elämän virta", "hukkua". Hrrr. Järkyttävää sanojen sommittelua. Kikkailua pahimmillaan. Kökköjä rinnastuksia. Jopa metafora! Kääk. Kamala. Aihekin on ylen kulunut. Perfectly bad...
Miten tämä sitten eroaa muista runoistani...hmmm, sitä täytyy jäädä miettimään.

Markiisin alla
kostun, kun markiisi de
Sade kastelee.

*********

Runotorstain 28. haaste

 

se oli helvetin kova
mustaa kiveä
rautaseinä
kirves terä valmiina

seisoi illalla tien laidassa ja
odotti kyytiä
tiesi ettei mikään muu ollut
elämää, tiesi
ettei kukaan ollut niin
kova
että kaikki muut
itkivät sitä mitä olivat
miksi eivät voineet tulla

se sanoi vittu ja paska
ja sitä huvitti kun tavalliset ja tylsät
nyrpistivät ja pakenivat
luuserit
se nauroi ja nousi autoon
nauroi kovaa ja kaivoi
pornolehden repustaan
antoi tissikuvan kiitokseksi

muista minut
kuiskasi hypätessään autosta

puhdisti meikit öljylapuilla
jotka saivat silmät itkemään
nukahti uniriepu kainalossa

toivoi yön kestävän kauan

*********

Runotorstain 27. haaste

 

mustia sydämiä
mustilla kaduilla
mustan taivaan alla
mustissa ajatuksissa
kulkevat mustat
sielut mustissaan

*******

Runotorstain 26. haaste Kaamos

illan hämärässä
villan pehmeys
takissasi

sillalla ei tuule

valkoinen usva nousee mereltä
ja hetken ajan
rajan ylitämme

ei alkua ei loppua
sillalla
kaikki muu häviää valkeaan
me kaksi vain
ei muuta
muita ei

********

Runotorstain 25. haaste Valkoinen

*********

Runotorstain 24. haaste Valmis

ei hän minua rakasta
sietää vaan

lasten takia
asuntolainan
yhteisen sängyn takia

ei hän minua rakasta
ei kysy kuinka päivä meni
väsyttääkö sinua
mitä kuuluu

sietää vaan

ei hän minua rakasta
sietää vaan

ei katso silmiin
ei kutsu nimellä
ei kosketa ohi mennessä

ei hän minua rakasta
sietää vaan
koska näin on ollut
näin on
näin on aina oleva
loppuun asti

kunnes asunto on maksettu ja
lapset muuttaneet pois

**********

Runotorstain 23. haaste hylätty

 

mene pois
en ole sinua tänne kutsunut
en luokseni pyytänyt

häivy!

joutsenet lähtivät tänään
ne nauroivat järven yllä
jättäessään sinut
minut

sinä et lähde

olet armoton
karkotat kaikki luotasi
auringon
lämmön
kesän
paljaat varpaat ja janoiset huulet

houkuttelet ja huijaat
puet puut oranssiin ja kultaan
uskottelet että olet hyvä
kaunis

minä en usko sinua
en kietoudu lankoihisi

joutsenet lähtivät tänään
ja ensimmäinen räntä satoi
tuulilasiin

******

Runotorstain 22. haaste Syksy

 

Mies rakasti nuoria naisia,
heidän pitkiä, vaaleita hiuksiaan,
luetut kirjat sylissä

Mies juopui naisten iholta nousevasta makeasta tytön tuoksusta, vielä niin

Mies lämmitteli nuorten naisten ihailevien silmien valossa, kehräsi
ja kosketti helmenä hohtavia hauraita niskoja jalkojensa
juurella. Mies tiesi ymmärtävänsä näitä naisia, tiesi,
mitä he kaipasivat, koska se oli samaa, mitä hän itse etsi.

Mies etsi jumaluutta, joka ei viihtynyt

Mies etsi peiliä, joka kertoisi hänelle
sen, mihin hän halusi uskoa.
Siihen, joka ei koskaan muuttuisi, ei koskaan vanhenisi. Itseensä.

Epäluotettava ruumis kuitenkin petti miehen,
eivätkä
nuoret naiset enää löytäneet tietä hänen luokseen. Ensin mies tunsi kipeää haikeutta,
mutta kun eräs viimeisistä
vaaleahiuksisista
avasi miehelle oven virtuaaliin, perehdytti miehen tietokoneisiin ja nettiin,
mies tiesi, ettei hän koskaan tulisi olemaan yksin. Hänen utopiansa
saattoi jatkua muuttumattomana
loppuun saakka.

Viimeisenä päivänään
mies kuoli onnellisena,
ja pahin
niistä vanhoista äkäisistä
akoista osti haudalle suuren kiven.

(Jonkunhan se oli tehtävä.)

********

Runotorstain 21. haaste Ylpeys

     vatkattuna kuohkeampi

pyöreä ja mehukas
täyttä lihaa

     vaatii kärsivällistä kypsentämistä

pyöreä ja mehukas
oma kinkkuni

     tule, herkkupöytä on katettu

***************

Runotorstain 20. haaste Ateria.

Runo on aikaisemmin julkaistu SusuPetalissa marraskuussa 2005.

hyvää yötä höpönassu
isin soma
äidin oma
höpönassu hassu

nuku jo, nuku
älä enää kuku

kukkuu, kukkuu,
kulta nukkuu

ei nuku

***********

Runotorstain 19. haaste kapina.

 

***********

Runotorstain 18. viikon kuvahaaste.

kaksi rakastavaista
iho muistaa ihon
peitto heitetty pois

lantion pehmeys
solisluun voima
sormenpäät löytävät
sen
mikä on yhteistä
ei omaa
ei toisen

kaksi rakastavaista
iholla suolaa
liian makeaa
jano

joka ei lakannut koskaan

***********

Runotorstain 17. haaste

se kiskaisi minut juuriltani
mies
tuli otti vei mukanaan
saman tien
lähdin enkä katsonut taakseni
vanhan potkin tieltä
mies
se mies

istutti uuteen kaupunkiin
piti kukkana
kämmenellään silitti
pienenä makasin sylissään
minua soitti kitaran lailla
se mies

nukutti minut
vei
uniin joita katsoimme silmät avonaisina

sadoilla sormilla tutkimusmatkaa tehden

********

Runotorstain 14. haaste.

puhut ihon ikävästä
kaipauksesta
kuulla kaikki
syli selkää vasten
kosketus

ota joskus
kädestä
silitä kämmenselkää
hipaise olkaa
huulillasi
paina suudelma hiuksiin
ohi kulkiessasi

pysähdy

*********

Runotorstain 12. haaste

muistaksä?

olikse kuka joka itki?
muistaksä?
kuka se oli?
ja sitten vedettin paskaksi se huone
muistaksä?

vittu
oli hauskaa

sit mä en muista mitään

kuka itki?

ens vuonna taas

*******

Runotorstain yhdestoista haaste Matka.

nytnytnyt

sehän oli leikkiä

pyyhi kyynel
veri
tuska suru
laastaroi
oksenna
pakene

höpöhöpölöpölöpö
kuka leikistä suuttuu

vitun tosikko
lesbo
saatanan lehmä
läski
helvetin homo
mutakuono

höpöhöpölöpölöpö
kuka leikistä suuttuu

********

Runotorstain haaste Leikki.

hä?

ei tässä huvita juttua heittää kaljaa ostaa kutea nurkassa
sitä paitsi tämä kapakka on helvetin tylsä ja huonoa musiikkia joten
teille vai meille?

missä sä asut? ei niin
että mä tulisin että olisin kiinnostunut että tekisi mieli
mutta missä
sä asut?

oikeastaan en missään
tällä hetkellä ainakaan tässä kaupungissa

no se on kai sitten meille

********

Runotorstain aiheena Kohtaaminen

 

 

ei nyt
ei nyt ole aikaa
ei, nyt en todellakaan ehdi
ihan kohta
joskus
ei nyt

koska sinä vartuit?

**********

Runotorstain haaste.

 

tissit kuin kaksi pyramidia

pylly puolikuuna hehkuva

reidet taipuisat, lantiosta avautuvat

stay up!
push up!
goddammit!

never mind the bullocks, sandra does it better

let it flow
wash and go

 

 

ota se nyt
älä kaiva nenää

katso, mehukas appelsiini
täti antoi
ei saa purra kynsiä

kuori se

 

nämä kädet tekevät   
kaiken mitä
haluan, mitä en
halua

silittävät, vatkaavat,
empivät, kirjoittavat,
vetävät verhot ikkunan edestä

kaksi kättä, kymmenen sormea,
käden selkä
kämmen
ohut iho
kynsinauhantulehdus

uusi luumun sävy kynsissä

pyyhin silmät
peitän kasvoni
kirjoitan syntymäpäiväkortin
ojennan bonuskortin kassalle
raavin päätäni
solmin kengännauhat
selaan kirjaa
vaihdan lampun
avaan television
pesen hiukseni
puristan ihomadon

kosketan sinua
nukutan itseni iltaisin

 

pyöreä ja mehukas
täyttä lihaa

pyöreä ja mehukas
oma kinkkuni

********
Tämä runo on julkaistu aikaisemmin SusuPetalissa, mutta koska se aiheeltaan sopi niin hyvin Runotorstain haasteeseen, laitoin sen uudelleen esille -kuva sentään on uusi:)