Korutonta kertomaa. Vaan näinhän se on. Muistuu mieleeni Kari Suomalaisen piirros joskus kauan sitten. Siinä Jeesus seisoo Aleksanterin kadulla jouluvilinässä.

Vietatko joulua Susu?

Aika simppeliä mielestäni, Obeesia. Ken uskoo, viettää ja se joka viettää, uskoo.

HPY, olen lomalla niin kuin useimmat muutkin, koska jouluna ei tehdä kuin välttämättömimmät työt. Ostan muutaman lahjan, en juurikaan tee jouluruokia, olen joskus syönyt joulukebabin ja maistui hyvälle.
Vuosi vuodelta vähemmän vietän.

Näinhän se on alkanut mennä. Jouluhössötyksestä pääsee näin vanhemmiten irti. Ainakin vielä kun ei ole noita lapsenlapsia.

Toden tuntuinen tarina.

Joo, ja se joka hössöttää, senkun tekee sen, Alastalo. Ihan kaikessa rauhassa.

Heh - olen ihan täysjouluhullu ihminen, joka ei usko Jeesukseen eikä joulupukkiin8)

Kuten varmaan suuri osa ihmisistä, Inkivääri, eikä siinä mitään. Jokainen tavallaan. Halusin vaan miettiä sitä, miksi on jotenkin hyväksyttävämpää olla jouluintoilija uskomatta Jeesukseen kuin olla täysin viettämättä joulua, koska ei usko.

Voi Susu! Myös minä syön perinteisen joulukebabin - muistuu mieleen lapsuuden joulu mummulassa, kun reellä tulimme kirkosta punaisin poskin ja aloimme hartaina nauttia iskender kebabia – sillä aikaa kun vaari vei Harmon liiteriin ja antoi sille heiniä ja punatulkku lauloi kurkihirressä – jossa voimakas kastike (2 euron lisämaksusta myös tuplamajoneesi). Mikään ei voita mummulan iskenderiä.

On se kova paikka, kun kesken kiireisten jouluostosten joutuu pohtimaan joulun syvintä sanomaa ja juhlan ydintä.

Ainoastaan Turun tautiin sairastunut voi nauttia kebabinsa majoneesilla. Hyi häpeä, Ensio. Jotain rajaa. Mummulassa oli selvästikin jotain mätää.

Onhan se aika nuivaa, Tuima, jotkut ihmiset ovat ikäviä, eivätkä anna ihmisten vaan nauttia joulun odotuksesta:))

Heh, hauska dialogi ja varmaan monen arkea.

Mutta eikös joulu ole myös valon juhla? Päivät alkavat taas pidetä.

Mutta ihan sama: Pentuna pääasia oli, että sai lahjoja, vaikkei mihinkään uskonutkaan. Nykyäänkin on kiva, kun ainakin muutama ihminen ostaa minulle lahjan, vaikkei olisi tarvis ja vaikken edelleenkään usko joulupukkiin - saati Jumalaan.

Hmm, pakanallinen tietämykseni on muistavinaan, että 13.12. vietetään valon tuojan juhlaa eli Lucian päivää.
Ovathan lahjat mukavia, niitä voisi saada ympäri vuoden, eikä vaan jouluna, Elina!

Valon tuoja on muuten sitten Lucifer eikä Lucia - voi niitä juhlia kyllä yhdessä, toisella päässä sarvet, toisella kynttilät. Ja se kynttiläversio puhuu Suomessa ruotsia enimmälti. Mutta pääasia että valoa tulee, ja lasku sitten myös, sanoo Lilius, valon laskuttaja, ruotsia puhuva.

Olen vähän huono pitämään perinteitä, kun tuolta kirkostakin lipsahdin vahingossa pois. Mutta joulua en vain saa selästäni karistettua.

Valon laskuttajaan minäkin uskon, Ensio, Luciferiin en sitten alkuunkaan. Lucian kyllä näin juuri muutama päivä sitten, joten häneen kai täytyy uskoa...

Ally, raskaita taakkoja raskaina aikoina...

No jaa, minä olen Jeesus-miehiä, ja vietän kyllä joulua, mutten siitä niin hirveästi stressaa.
Mutta jokainen viettäköön tavallaan, tai olkoon viettämättä.
Pääasia, että tekee niinkuin hyväksi näkee.

Sinunhan kuuluukin viettää joulua, Äijä! Sinulle joulu merkitsee jotain sanomaa.
Vaan jokainen tavallaan, totta. Joskus vaan vähän ihmettelen.

Heiiip! Tällaisia aatoksia herätti kirjotukses:

Kirkosta erotaan kun ei uskota mihinkään ja liitytään takaisin että sisko saisi kummin lapselleen, hahahah... Mutta en mä tiedä onko se yhtään sen enemmän "väärin" kuin muiden uskottomien kirkossa lymyily tavan vuoksi. Ja ittepähän tiedän mitä uskon ja mitä en...hmn. Mähän olin vähän niinku Jeesus, uhrauduin toisen hyvän edestä ja vielä kun toinen pyysi ;D... :O

Onkohan vähän liiallista verrata itseään itse Jeesukseen?... *menee miettimään tätä vaihtoehtoa* -->

T: The Ateistipakana (also known as "kirkkoonsoluttautuja")

Niin ja onko se muuten totta että sellainen historiallinen jesse kuin Jeesus olisi ollut oikeasti olemassa? Tietääkö joku? Onko sitä todistettu? Muuten kuin "satukirjassa"? Sehän on vähän sitten sama niin kuin joulupukki - uskokoon ken haluaa? Ja kaikkihan tietää että joulupukki on oikeasti olemassa, juujuu...

Nehän ovat valintoja, jotka ihmisen on tehtävä -kuuluako kirkkoon, kastaako lapsensa, meneekö ripille, haluaako kirkkohäät, haluaako kummiksi jonkun ristiäisiin, haluaako tulla haudatuksi kirkollisin menoin jne. Luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on suomalainen perinne (82 % suomalaisista kuuluu ev.lut. kirkkoon), eikä kukaan tunnu ihmettelevän, että ihmiset kuuluvat kirkkoon, esim. noiden em. syitten takia, mutta että eivät usko jumalaan.
Minun olisi vaikea kuulua johonkin sellaiseen yhteisöön, jonka oppeja en usko.
Mutta minä nyt olenkin tällainen tosikko.
Enkä kenenkään kummi:))

Mutta mä olenkin niin hyvä ihminen ;) Ja lapsen vanhempien siunaus mahdolliselle uudelleeneroamiselle saatiin jo ennen takaisinliittymistä :D

...Kuulostipa kamalalta. Mutta pääasia että tietää itse ettei usko. Siten sen "taakan" kanssa voi elää. Uskaltakoonkin joku väittää jotain muuta ;)

Kuten sanoin, Hepoliini, jokaisen oma valinta. En usko käännyttämiseen, puoleen tai toiseen. Perusteluja kyllä kuulen mielelläni niiltä, jotka ovat valinneet, mitä sitten ovatkaan valinneet.

Tottakai se on jokaisen oma asia...

;=D

Mjaha... Susu...Petal....hepo...liini...
Noin.
Nimet ja naamat nyt pistetty muistiin. Se on sitten tulijärvireissu edessä. "Valintoja..." teette niitä sitten siellä järvessä...

Jeesus oli historiallinen henkilö (vissiin joku on asiaa tutkinut, lähdettä en muista) , mutta hän ei kyllä syntynyt jouluna.

Uskonnot selittyvät rankalaisen P. Boyerin mielestä ihmisaivojen rakenteella (Ja ihminen loi jumalat (Et l'homme créa les dieux). Suom. Tiina Arppe). Hesarin kriitikko tosin ei ollut vakuuttunut kirjan selityksistä.

Jos johonkin uskoo joka tapauksessa, niin mihin sitä mieluiten uskoo? That's the question.

Moollaan antti-kristuksia...? *mököttää*

Just Kutu Wikipediasta luin etteä Hesuksen olemassaolo on todistettu vain(?) raamatussa. Tai sitmä kässäsin taas kaiken väärin :D... :O

Sori ku vien tilaa mut siis "todistettu" piti sanoa...

Toimitkos matkaoppaana, Ensio?

That is the question, Kutuharju, mihin mieluiten uskoo. Minä vaan ihmettelen, kun tuolla ev.lut. kirkon piirissä on kuitenkin niin paljon tapakristittyjä. Muodon vuoksi uskovia. Eivät usko ja kuitenkin uskovat. Tilanteen mukaan. Höh.

Hepoliini, netissä ei tila lopu. Ei ainakaan ihan vielä:))

No hyvä sit jos ei ihan vielä :) Ja "matkaoppaana Ensio", hahahahaha :D.... *menee kuolemaan sinne järveen suolan yliannostukseen(popcorn aiheutti)ellei jopa nauruun* -->

Tulisko siitä muuten sitten suolajärvi...? Hmn... okeiokei, mä meen, mä meen -->

Ehdottomasti suolajärvi. Mikään muu ei tule kysymykseen.

Aika moni uskonnoton perustelee joulun vieton sillä että joulu on alkujaan pakanallinen talvipäivänseisaukseen liittyvä juhla jonka kristityt ovat piruvieköön ryövänneet itselleen. Ja siksi myös uskonnottomilla on oikeus juhlia joulua.

Mulla ei kyllä pokka pitäisi juhlia joulua jos väittäisin olevani uskonnoton. Minusta sinä on selkeä ristiriita.

Itse olen kyllä vähän sitä mieletä että koska joululla niin pitkät kristilliset perinteet että sitä yleisesti pidetään kristittyjen juhlana, niin mikä estäisi uskonnottomia viettämästä lahjarikasta uuttavuotta pakkasukkoineen, venäläiseen tapaan ja huilaamaan muuten vaan joulupyhien aikaan tai tekemään töitä jos se tuntuisi mukavalta.

Meillä kyllä vietetään joulua ruokineen kaikkineen, koska meikäläisestä ei oikein ole perinteiden rikkojaksi. Ja tällaselle puoliuskovaiselle laimeahko joulun vietto käy päinsä, koska sitä ei henno lapsilta kieltää. Mutta jos mulla ei olis lapsia olisin jo aikaa sitten lopettanut joulun vieton ihan protestiksi tälle kulutushysterialle ja nytkin yritän selvitä siitä mahdollisimman vähällä. Pipareita leivon ja joulueväät ostan valmiina kaupasta.

Tänään tuli sellanen lahjatoive 13v tytöltä että on vissiin pakko toteuttaa. Telkussa meni Carlos Santanan video ja tyttö kiljui että tää on ihan paras. :)

Mikä lieneekään joulu sanan etymologia. Ruotsista se kai meidän kieleemme tulee. Mutta siis että Mistä se tulee ihan alkujaan ja mitä tää alkumuoto tarkoittaa. Tai muilla kielillä, viittaako Christmas kristukseen niinkuin oppimaton voisi olettaa.

Täällähän on Susulla melkein teologinen keskustelu käynnissä... Jessen historiallisuuteen liittyen, niin kyllä aikalaislähteet muutkin kuin Uusi testamentti puhuvat Jessestä, mm. sellaiset historioitsijat kuin Suetonius, Tacitus ja Josefus. Jos wikipedia tai joku muu media muuta väittää, ovat väärässä, nuo lähteet on jokaisen löydettävissä, mikäli asia kiinnostaa. Jos uskoo, että Aleksanteri Suuri tai Julius Caesar on ollut olemassa, voi hyvällä omalla tunnolla uskoa Jessenkin historiallisuuteen. Mutta kokonaan oma lukunsa tietenkin on historiallisen Jeesuksen ja tämän kristinuskon Kristuksen välinen suhde, että mikä se sitten oikeastaan on. Usko on kuitenkin syvimmiltään salaisuus ja mysteeri eikä oikeastaan millään tavalla avaudu sen kautta, että saa mielestään riittävät historialliset todisteet jonkun hlön olemassaolosta. Mitä joulun viettämiseen tulee, en ole koskaan ollut mikään varsinainen joulunviettäjä, mutta tänä vuonna ajattelin viettää. Jaa niin, ja tapakristittyjen kritisointia en oikein ymmärrä, koska uskonnossa on suureksi osaksi kysymys kulttuuriperinnöstä, minusta se on arvokas asia sinällään. Siis jos joku kokee vanhat perinteet tärkeiksi, niin ei siinä minusta mitään pahaa ole, vaikka oma suhde niihin olisikin ohut. Eikä sitä tiedä, jos ohuella langalla roikkuu mukana ev lut kirkossa, tai missä tahansa muussa uskonyhteistössä, niin jonakin päivänä voi koittaa se hetki, että asiat saavat myös hölökohtaisen merkityksen.

Aikojen saatossa, niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa, on kai ollut tapahtumia, joita on juhlittu jonain tiettynä aikana -itse asiassa joulun viettäminen on kai aika nuori perinne loppujen lopuksi moneen muuhun riittiin verrattuna.
Lahjarikas uusi vuosi kuulostaa mukavalta, Karpalo. Joulun jälkeen on ne alennusmyynnitkin:))

Joulun viettämisen lisäksi voisi, kun ihmisille tuntuu olevan ihan sama, uskooko vai ei, viettää vaikka seuraavan kerran myös ramadania ja sen lopettavaa id-juhlaa, jota kestää monta päivää....

Joo, Kirsi, ihan vahingossa tähän jouduin, näköjään vastapuolen alustus innostaa:)
Hmm, en minä nyt suorastaan ajatellut kritisoida tapakristittyjä, halusin vaan ihmetellä ääneen asiaa, joka on ihmetyttänyt minua. Totta kai ymmärrän perinteen merkityksen, kulttuuri on vahva -ehkä se on uskon heikkoutta, jota en sitten ymmärrä. Eli miksi se side on niin ohut, jos kerran perinteiden vaaliminen on niin tärkeää.

Hmm, taitaisin olla aika fundamentalisti, jos sattuisin uskomaan.

Aivan. taidan aivopestä piakkoin myös lapseni lahjakkaaseen uuteenvuoteen. :)

Tapakristittyjä lyödään kahdelta laidalta, sekä uskovaiset että uskonnottomat halveksuvat tai ainakin ihmettelevat tapakristittyjä.

Siteen ohuudesta: tarkoitan että side uskoon on ohut, mutta uskonto on paljon muuta kuin uskoa.

Myös uskonnottomat saattavat muuten olla aikamoisia fundamentalisteja, mutta nyt en kyllä väitä, että sinä olisit sellainen.

Jaa, minun ei ainakaan tarvitse tunnustaa mitään uskontoa eikä uskoa mihinkään yliluonnollisuuksiin jotta voin keskellä talvea viettää valon ja hyväntahdon juhlaa, ja muun muassa syödä perinneruokia, ostaa lahjoja läheisille, ja polttaa kynttilöitä.

Ei kristityillä nähdäkseni mitään yksinoikeutta hyvään tahtoon, valoon, ja perheenjäsenten muistamiseen ole. Ja joulua vietettiin käsittääkseni Suomessa jo ennen kuin Jeesuksesta oli näillä main kuultukaan, joskin osin aika toisenlaisin menoin.

Sinänsä jos ei tykkää perinneruuista, lahjoista, kynttilöistä, kuusenkoristeista, ja niin pois päin, niin ei kai mikään pakko ole. En vaan näe mitä tekemistä silläkään on uskonnon kanssa. Samoin jos ei kykene näkemään joulussa mitään sanomaa (niin kuin hyvän tahdon juhlaa) joka ei olisi yliluonnollisuuksista kiinni, niin tylsäähän se voi olla. Itse vaan en näe mitään syytä sille, että uskonnollisilla ihmisillä olisi joku etuoikeus omia sen paremmin perinteitä kuin hyveitäkään.

Minä en oikein tiedä, kuinka jouluun suhtautuisin.
Suhteuttaisin uskonnon, elämäni j a oman uskoni siihen lomaan.

Opettaisin lapsilleni joulusta jotain, sen sanomasta- tärkeydestä.
Kai kaipaisin jotain jouluista perinnettä- jonka voisin lapsilleni antaa, muttei minulla sitä ole.

Oli joulu mitä tahansa, ilokseni olen vähitellen löytämässä oman tapani viettää sitä, ja parhaimmillaan se on silloin, kun joulu on hiljainen.
Vailla mitään ylimääräistä, keskittyen vain olennaiseen.

Hiljentymiseen.

Hyvin taloudellista, Karpalo.

Usko vaan, Kirsti, kyllä minä olen aikamoinen fundamentalisti.(ja sori, puhuttelin sinua Kirsiksi tuossa yllä!)

Kaipa se on myös halussa ylipäänsä viettää kalenterin mukaisia juhlia, Janka -jos se huvittaa, niin siitä vaan, ja jos se itsestä tuntuu ookoolta, niin ei kai sitä itselleen tarvi sen kummemmin edes perustella. Jos se tuntuu hyvältä, niin silloinhan se on hyvä.
Minusta se ei tunnu aina ihan luontevalta, mutta sehän on minun päänsärkyni,

Ehkä tuo on juuri se yksi juttu, mikä joulun vietossa tökkii, Vintti, se että ihmiset eivät todellakaan näytä viettävänä sitä oman näköisensä joulua. Kun nyt kerran haluavat sitä viettää, niin luulisi, että se sitten vietettäisiin niin kuin halutaan.
Vaan ei. Joulun alla kuulee enemmän valitusta kuin yhdenkään muun juhlan aluspäivinä -ihmiset valittavat kiirettä ja pakkoa ja lahjojen hankkimista ja korttien lähettämistä ja reissaamista kyläpaikasta toiseen jne.
Joulu on joillekin ihmisille suoritus. Ja ihan vapaaehtoinen pakko.
Se ihmetyttää.

-heh, päivän google mainos on "Jesse diggaa sua. Tule keskustelemaan Jessestä ja uskosta".

Täällähän on harras tunnelma. Voin melkein aistia hengen läsnäolon ;D

Mutta juu, toisille uskonasiat tuntuvat olevan aika kiihkeitä ja tärkeitä. Itse en jaksaisi moisista kiistellä, sillä asia ei ole minulle niin tärkeä ja tässä tapauksessa ei ole edes halua tulla ymmärretyksi - tai käännyttää ;))

On vaikea laulaa joululauluja suloisesta poikavauvasta, jonka isä ajattelee joskus tulevaisuudessa tappaa. Dogmi mursi sydämeni. Mutta kun sen tajusin ja opin hylkäsin, on ollut helpompi hengittää.

Mutta kaipaus kohti rakkautta ja turvallisuutta on jäänyt. Kieltämättä. -Sitä en hylkää, vaikka uskon kääreet on ravistettu pois.

Joku yllä kaipaili "joulu"lleen selitystä!

Tässä yhdenlainen:
Joulu, ruåtsissa ja alasaksassa se on jul. Muinaisnorjassa sana oli jol. Muinaisruåtsissa se oli iūl. Muinaisgermaanien sana oli jehwla, jewla, josta kehittyivät suomen juhla, gootin kielen jiuleis ja muinaisnorjan ýlir, jotka tarkoittavat joulukuuta.
Juhlan suomalaisten esi-isät lainasivat jo hyvin varhain, joulun paljon myöhemmin. Alun pitäin joulu oli se miten sitä jo aiemmissa kommenteissa kuvattiin, pakanallinen keskitalven juhla.

Joulu-sanan merkityksestä kiistellään. Sanotaan että se tarkoitti lumimyrskyjen aikaa. Toisen selityksen mukaan se oli ilojuhla, sukua latinan sanalla joculus, pila, leikinlasku ja muinaisiranin samaa tarkoittavalle sanalle ieku.

Engelsmannien Cristmas tarkoittaa Kristuksen messua, Ranskan Noël on taas peräisin latinan sanasta natākis, joka on muodostettu teonsanasta nascere, syntyä.

Joulu onnistuu oiwallisesti viettämällä se vaikkapa
Veijo Meren "Sanojen syntyä" selaillen tai sitten ei.

Otetaanpa uusiksi kun ei näytä oikein kirjaimia:
a) siis muinaisruåtsissa se oli iuul
b) latinan sanasta nataalis

Melkeen verenpaineet nousi kun luki mitä tänne oli muodostunut eilisen jälkeen :D Huhhuijaa, intohimoja nostattava aihe hyvin ilmeisesti.

Mä olen jo monta vuotta koittanut avopuolisolle puhua että voisi ohittaa joulun sen kummempia seremonioita mutta koska kyseinen juhla hälle tuntuu hyvin tärkeältä niin turha kai siinä on mun itkeä, eikun joulukoristetta käteen vaan siinä samalla. Ja siitä olen jonkun edeltävän kanssa ihan samaa mieltä että joulu on myös osa perinteitä eikä puhtaasti joku ***** jeesuksen syntymäjuhla. Aika harvalla taitaa edes se symbolinen seimi kuitenkaan löytyä sieltä kotoa muun joulukrääsän joukosta jouluna vai, ja tontut sekä jolupukki vissiin toi kultaa ja mirhamia majataloon kun the King syntyi? ********* ******

Pitäisköhän mennä omaan lokiin riehumaan loput turhaumat ;) *menee hakkaamaan päätä seinään* -->

Mulla menee henk.koht. viimeinen raja siinä että vaikka laukkaisin kirkossa häät ja hautajaiset läpi niin uskontunnustusta en lausu. Virsiä voin tietyissä rajoissa jopa veisata ihan puhtaasta laulamisen ilosta. But who cares about that. plaaplaaplaa. Mä meen. Sori.

Karpalo: "väittäisin olevani uskonnoton" vertaa vaikka jos sanosi "väittäisin olevani uskovainen". Sävyeroa? Eikö sitä olla uskonnottomia eikä mtn väitetä olevansa, se ikään kuin kyseenalaistaa ihmisen uskottomuuden, tuo lausahdus... Tyyliin "Mä tiedän ettet sä oikeasti ole uskonnoton vaikka muuta väität".

Elina, minusta on ollut mukavaa, että tähän aiheeseen on tullut näinkin paljon kommentteja, sillä sitä oikeastaan halusin, että ihmiset miettisivät, miksi viettävät joulua. Onko se usko Jeesukseen, muu perinne, tapa nauttia ystävien ja perheen seurasta keskellä pimeyttä, mahdollisuus ostaa kerrankin niin paljon tavaraa kuin haluaa vai mitä. Minusta on ihan tervettä, että välillä miettii asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä. Kysyy itseltään miksi. Se on ihan terve piirre ihmisessä, joka tahtoo olla välillä aikamoinen laumasielu, joka vouhottaa tietyistä asioista, koska niin vaan pitää ja koska kaikki muutkin tekevät niin.

Paju, rakkautta ja turvallisuutta kait suurin osa ihmisistä haluaa, ei uskon hylkääminen tarkoita inhimillisten tarpeiden kieltämistä. Huh. Ikäään kuin kaikki hyvä ihmisessä katoaisi, jos hänellä ei ole uskoa johonkin tiettyyn dogmiin.
Joskus olen todellakin törmännyt ajatukseen, että jos en kerran usko, niin sittenhän suhtaudun varmaan myönteisesti kaikkeen kamalaan...

Oh-show-tah hoi-ne-ne, kiitos etymologiasta. Keskitalven juhlaa siis viettäkäämme.

Aika moni lausuu tuon uskontunnustuksen kevyesti, Hepoliini, mantrana muun joukossa, sillä se ei merkitse sen enempää kuin olla osa liturgiaa.

Minä uskon Jeesukseen, ja vietän joulua,
perheen kesken, lasten ja lastenlasten
valossa ja lämmössä, pienien
lahjojenkin kera!
Muhamettilainen naapurin emäntä
tuli meille neulottamaan tyttärensä
Lucia mekkoa, sitä pitkää
valkoista ja siinäpä me
sitten ihmettelimme
toistemme jouluja. Islamissa ei
joulua vietetä, mutta nämä naapurini
tykkäävät, että täällä kaukana se passaa
hyvin, kun on niin on niin pimeetä ja kylmää
meidän Pohjolassa.
Jeesus Kristus on mulle kuin tiilitalossa
muurilaasti, ilman sitä tuuli veisi kaikki tiilet.
Elämän tiilet.

"mantrana muun joukossa, sillä se ei merkitse sen enempää kuin olla osa liturgiaa."

Heh Susu, yhdessä lauseessa kaksi sanaa, mantra ja liturgia, jotka sisältävät hyvin paljon merkityksiä ihmiselle joka katselee asioita uskostaan käsin. Ne näyttävät tyhjiltä ainoastaan ulkopuolelta tarkasteltuina.

Todentuntuinen tarina. Sait ihmettelysi siinä hyvin ja yksinkertaisessa muodossa esille!

No niin.
Mitä kautta sinua Susu saa kutsua alustajaksi iltamiin? Ja paljonko maksaa? Nyt tarttis tommonen "Elämmekö unessa, ja emmekö hiljene edes seimen äärellä" - tyylinen juttu aika pian täällä meitin lukupiirissä. Lopuksi tanssia.

Lämmintä joulua sinulle Ubbu:))

Mutta eikö se ole aika tyhjää, Kirsti, jos sanoo, ettei usko ja lausuu kuitenkin ääneen uskontunnustuksen? Minusta se on aika outoa, mutta ehkä se ei todellakaan avaudu näin ulkopuoliselle, huokaus.

Jep, Koivunlehti, ihan hyvä välillä ihmetellä ihan ääneenkiin, vaikka en minä toisaalta hullua hurskaammaksi ole tässä tullut.

Maksaa kyl vähä pal, Ensio. Epäilen, ettei teidän lukupiirillänne ole varaa, mutta nettialustajana toimin halvemmalla.
Höh, kovat alustajat eivät tanssi.

Jouluna päivä alkaa pidentyä ja juhannuksena lyhentyä. Näitä taitoskohtia on juhlittu aina jo ennen kuin ensimmäistä uskontoa edes keksittiin. Ja syytä onkin juhlia!!

Sitä en sitten tiedä, mistä ja milloin tämä kaikki muu talvipäivän seisaukseen liittyvä sälä ja hössötys on syntynyt..

Mä voisin olla Susua halvempi alustaja tosin mitään laatutakeita ei tulisi paketin mukana :D

Todella kiinnostava ja inspiroiva keskusteluketju, johti jopa asian pohtimiseen omassa lokissain itsekseni (tosin vähemmän laadukkain ajatuksenvirroin...)

Lisää tällasta mulle heti nyt kun joulukin tuloo kerran! ;)

Susu, minä uskon siihen, että sanoissa on voimaa, se kai liittyy ammattiinkin. Jos toistamme jotain sanoja, kyllä ne vaikuttavat meihin, vaikkemme niihin erityisesti uskoisikaan. Tämä on käsitykseni. Kyllä kirosanojenkin käyttö meihin vaikuttaa, vaikkemme uskoisi perkeleisiin. Mutta totta kai on ero siinä lausuuko uskontunnuksen siihen uskoen vaiko uskomatta. Mutta se ei varsinaisesti ollutkaan pointtini, vaan jotenkin vain osoittaa että uskon logiikka ja merkitys avautuu vain sisältä käsin. Ulkoapäin tarkastellen se on hullutusta, jo Paavali tämän tiesi.

...ei vaan ei pidä lausuakaan ellei usko... *vetskari hepon suuhun ja pois* -->

Minua ei rasita, jos joku on uskovainen tai sitten ei..

Sen sijaan se rasittaa, jos joku käy määrittelemään/määräilemään mitä on "olla uskovainen" tai kuinka kuuluu "olla pakana"..

Se nyt ei vaan kuulu kenellekään toiselle.. Ei sen puoleen, säännöthän kyllä on tehty VAIN rikottaviksi.

Olli, minusta tuntuu, että ihminen tarvitsee hössötystä ja syyksi käy mikä tahansa.

Jospa se Ensio ottaisi sitten sinut, Hepoliini:))

Jos se on ulkoapäin hullutusta, niin ei kai se tarkoita, että sen miettiminen olisi ulkopuoliselta kiellettyä, Kirsti?
En tiedä, hieman heppoisalta tai torjuvalta selitykseltä kuulostaa tuo, että vain sisällä ollessa logiikka ja merkitys avautuvat, ikään kuin ulkopuolisen ei kannattaisi asiaa edes miettiä. No mutta, jos se vaatii asiantuntijuutta, niin sittenhän minä en ole sellainen.

Höpö-höpö, Olli, säännöt on tehty pitämään yllä yhteiskuntajärjestystä, tukemaan vallitsevia tapoja ja perinteitä, arvoja ja normeja ja sitä paitsi säännöt vapauttavat ihmisen ajattelemisen vaivasta.

No tämähän on ollut kaiken kaikkiaan viihdyttää ketju!

Siteeraan Ollia:

"Minua ei rasita, jos joku on uskovainen tai sitten ei..

Sen sijaan se rasittaa, jos joku käy määrittelemään/määräilemään mitä on "olla uskovainen"

Sillä lailla. :-)

Niin ja toisaalta uskovaisten mollaaminen(kin) on minusta vähän out. Maailmassa on aika monta asiaa, joita ei voida todistaa suuntaan tai toiseen. Se ei tarkoita, ettei niitä ole, kun toisaalta ei voida todistaa, että on, mutta myöskään ei voida todistaa ettei ole. :)

Susu, käsittääkseni en ole kieltänyt ketään miettimästä ulkoa päin näiden asioiden merkitystä ja logiikkaa, olen sitä itsekin tehnyt ihan maisteriksi asti;-)


Ja Hepoliinin ohje olla lausumatta uskontunnusta jos ei usko, en tietenkin ihan järkevä. Mutta toisaalta, mitä hevon veen väliä jos joku lausuu, vaikkei uskokaan. Kenen partaa se paukuttaa ja miksi?

Niin no voihan sitä puhua mitä paskaa sitä huvittaa muutenkin, Kirsti...

Tämän ketjun jatkona on aika hellyttävä tuo Jesse diggaa sua -mainos.

On todella helppoa olla uskomatta tai välittämättä joulun sanomasta ja sen perinteistä.
Itsekään en usko kirkon oppeihin, mutta uskon kaikkeen siihen hyvään mitä seurakunnissa tehdään.
Tämän vuoden aikana olen kokenut sen itse, kuin myös ajatellut entistä useammin kuinka moni täällä on henkisesti tuuliajolla.
Ei voi olla mitään pahaa siinä että joku löytää lohtua uskosta, toinen jouluvirsistä tai vanhoista kertomuksista.
Joulusta.

Elina, näköjään inspiroiva aihe! Uskonnon/uskontojen mollaaminenhan on ihmisen elinehto -eihän sotiakaan olisi muuten. Ellei usko, niin ainakin siihen verhoutuminen ja sitä aseena käyttämällä valloitetaan maailmoja.

Kirsti, ihan viisastahan se on olla ulkoapäin tarkastelematta, jos se aukeaa vain sisällä oleville.

Joo, Hepoliini, voihan sitä puhua mitä vaan.

Google on aina ajan tasalla, Tuntematon Blogilas!

Mk, jos lohtu löytyy jostain, niin sehän on vaan hyvä.

Kaipa tuo jouluun liittyvä shoppaileminenkin on joillekin lohtua -ainakin sen voimaan uskotaan, ja siitä minä tässä tarinassa kirjoitin.

Onpas täällä käynnissä mielenkiintoinen keskustelu joulusta! Melkein tekisi mieli käydä kaivamassa kellarista vanhat Kalendaariperinne-kurssin muistiinpanot ja muistella mitä luennoitsija tästä kyseisestä juhlasta kertoikaan.

Blogistanissa seikkaillessani olen ihmetellyt, miten valtavasti "jouluihmisiä" riittääkin. Tunnen itseni vähintäänkin omituiseksi, kun kaappieni kätköistä ei hakemallakaan löydy yhtään joulukoristetta. Kynttilöitä on sentään muutama, mutta en niitäkään ole nimenomaisesti joulua varten hankkinut.

Täysin en silti voi jouluhässäkästä irroittautua, ja koenkin joulun viettämisen monella tavoin melko pakolliseksi touhuksi: sosiaalinen paine ajaa siihen. Jos haluaisin sanoutua irti kaikesta jouluhömpötyksestä, olisi se hyvin vaikeaa. Osa ystävistä kenties loukkaantuisi verisesti, jos heitä ei joulun aikaan muistettaisikaan pienillä lahjoilla. Sama asia myös joulukorttien suhteen. Jos perheessä olisi lapsia, sosiaalinen paine vain voimistuisi. Voin vain kuvitella, minkälaisena useimmat ihmiset pitäisivät vanhempia, jotka "riistäisivät lapsiltaan jouluilon".

Niin kauan kuin valtaosa maamme väestöstä viettää joulua, on menossa (valitettavasti) pakko sinnitellä edes jollakin tavalla mukana. Jos joulun henki olisi nykyistä kristillisempi (kaupallisen sijaan), olisi kirkkoon kuulumattoman helpompi sanoutua siitä irti.

Niinpä, Henna, tuo olikin mielenkiintoinen näkökulma: jos joulun henki olisi nykyistä kristillisempi(kaupallisen sijaan), olisi kirkkoon kuulumattoman helpompi sanoutua siitä irti.
Nythän se on kirkon ja kaupan kytkykauppaa ja koska olemme kaikki kuluttajia, joulu on meidän. Noin niin kuin kärjistetysti.
Sosiaaliset paineet ovat kovat, varsinkin jos on lapsia, mutta kyllä sellaisia paineita vastaan voi taistella. Eri asia sitten tietenkin, kokeeko sellaisen taistelemisen tarpeelliseksi.

Johan on keskustelu hervotonta. Vautsi

Ja en minäkään ole uskovainen. En usko jesseen enkä oikeastaan mihinkään muuhunkaan. En edes ihmiseen. Joulu on vain pakollinen vuodenloppu hössötys. Ja parasta siinä on vapaapäivät töistä. Mitä enemmän vapaata sitä parempi. Ja mieluiten rauhaaja hiljaisuutta.

Täältä ei siis mitään syvällistä.

Lepoa, rauhaa, hiljaisuutta...pahoin pelkään, Alastalo, että tuo kolminaisuus on aika syvällistä!

Hepoliini, olin huolimaton sanoissani, myönnän. Väittää sanan tilalla olisi voinut olla sanoa tai ei mitään sanaa.

"Jos joku sanoo olevansa uskonnoton tai uskovainen" Asenteellinen sekin, mutta viittaa siihen että eihän mulla ole siitä asiasta kuin sen ihmisen sana. Joku uskon siihen tai en usko tai asia on yhdentekevä.

Ja suur kiitos sille joka selvitti mulle tuolla kaukana sitä etymologiaa, se on aina mielenkiintoista.

Susihan se etymologoi. Tuolla jossain kaukana:)

Kuulostaa paremmalta, Karpalo :) Ja että "...mulla ole siitä asiasta kuin sen ihmisen sana." - Näinhän se on. Mutta kuulostaa silti paremmalta. Tai vielä jos sanoisi että "joku ON uskonnoton" niin.. Eikös me lähtökohtaisesti uskota kummiskin mitä ihmiset sanoo, ettei epäillä jokaista sanaa? Kö? ;)

*Menee heti tuon sanottuaan pohtimaan onko itse tekopyhä kun väittää(!) olevansa uskonnoton vaikka onkin harhautunut taas kirkon piiriin omien uskomustensa vastaisesti, ja kiillottaa sädekehää mennessään* :D -->

Jokos on riittävän kiiltävää, Hepoliini:))

Pikku hiljaa alkaa olla, Susu :D

:)

Olipas kiinnostavaa seurata keskustelun polveilua...Sinulla Susu on taito heittää palikka (pallo) ilmaan ja saada ihmiset tavoittelemaan sitä...Syntyy keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa! Tuossa yllä on suomalainen joulukäsitys pienoiskoossa. Suomen Gallup olisi kade! :))

No kiva, jos joku on sitä mieltä, että hyvä juttu, OG.

Höh, ollaanko me ankarat ja tiukkapipoiset kristityt ihan vähemmistönä täällä heilumassa, siihen täytyy tulla heti muutos!

Joulu on minulle rauhan ja hiljentymisen aikaa. Hiljaisuudessa tulee herkästi mietittyä kaikenlaisia asioita, usko saattaa olla yksi niistä. Jeesuksen oletetaan syntyneen jouluna, itse sitä epäilen ja tämä epäilys sai vahvistusta raamattupiirissä. Koen pääsiäisen merkittävämmäksi juhlaksi juuri sen sanoman vuoksi.

Olen miettinyt samaa asiaa, Susu. Eikö joulusta voi tehdä oman näköistä, miksi pitää rakentaa yleisesti hyväksytty joulukaava vaikka vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon? Minun puolestani ihmiset voivat tehdä mitä tahansa jouluna, kunhan eivät pilaa lasten joulua ryyppäämisellä tai muulla örvellyksellä.

Minä ajattelin ryypätä jouluna. Se on minun näköinen joulu.

Onneksi ei ole lapsia eikä juuri sukulaisiakaan. Saa oikeasti olla rauhassa ja viettää haluamanlaisensa joulun. Ystävät eivät koskaan ole olleet mitään lahjuksia vaatimassa eikä meillä niitä ole tapana antaakaan muuta kuin joissain TOSI erikoisissa tapauksissa. Olisi se nyt aika outoa ystävyyttä, jos kaatuisi siihen, ettei jouluna heru lahjuksia.

Ainoastaan lasten takia saattaisin nöyrtyä laittamaan joulua, mutta sitä päivää tuskin tulee. Ehkä minun on _vähän_ vaikea tajuta sitä jouluhössötystä, kun tuskinpa ne läheiset ketään lahtaa, vaikka puurosta unohtuisi manteli tmv.

ohos... täällähän on oikea keskustelu. =) Pakinasi oli ihan mielenkiintoinen. Todellakin tuntuu sille, että joulun idea on kadonnut. Harva muistaa joulun tai yulen perimmäistä tarkoitusta. Itse en vietä niinkään joulua, vaan paremminkin yulea.

Joo, Almamaria, täällä on koolla vaan halveksivasti suhtautuvat pakanat:))

Oma joulu -se on se tärkein, oli se sitten, minkä näköinen tahansa ja kunhan se ei loukkaa muita (niin kuin se vanhempien ilottelu...).

Elina, lasten tulo on kyllä niin mullistava tapahtuma, että periaatteet lentävät yleensä ulos ikkunoista sitä vauhtia, kun lapsia tulee. Vaan voihan lastenkin kanssa tehdä sen oman näköisensä joulun -ei muilta tarvitse ottaa mallia, jos ei tunnu omalta. Lujuutta se vaatii, muta niinhän tuo kasvatus yleensäkin...

Jep, Saara, ihmettelinkin, että missäs sinä nyt olet, kun täällä keskustellaan eikä vaan hymistellä susun tekstejä, hahah.
Vai yule...

Pitää tähän sanoa toisenakin Saarana, että olipas keskustelu.

Joulu muuten on, niin kuin Oh-show-jne sanoi, keskitalven juhla, joka sitten sopivana juhlana varastettiin kristittyjen käyttöön. Kun kaikki juhlivat jo enivei, miksei sitten Jeesuksen syntymääkin. Populismia, nääs.

Eli mun mielestä joulua voisi juhlia ihan noin muutenkin sillä perusteella.

Jessus, kaksi Saaraa! Ei tullut mieleenkään, että joku toinenkin Saara täällä liikkuisi. Höh, pitäisi kai sitten aina vaan katsoa myös tuo www.
Noh, aina oppii. Kunhan muistaakin vielä oppimansa.

Kaikki täällä on varastettua tai ainakin lainattua. Näinhän se on. Juhlitaan!

Niin, niitä Saaroja on pilvin pimein täällä. Vaihtaisin jo pois, jos en olis ollut niin pitkään Saara.

Mutta nimenomaan. Kyl sitä kannattaa juhlia. Siis joulu osui ennen siihen talvipäivänseisaukseen, kyllä vanha kansa tiesi, että sen jälkeen pimeys on voitettu. Ja sitä kannattaa juhlia, oli sitten jonkun synttärit siinä samassa tai ei.

Ilmankos täällä oli niin pimeitä pilviä, ihan piti laittaa juhlavalot päälle, että näkisi.
Ja juhlavaatteet kans.

"Vesi vanhin voitehista,Jumala parantajista."

Kirkosta voi päästä eroon ilmoituksella.

Vaan ei Jumalasta. Edelleen elävien ja kuolleitten Herra kutsuu synnissä eläviä uuteen elämään. Että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja Saatanan vallasta Jumalan tykö.

Sehän on Kaikkivaltiaan etuoikeus.Ilmestyä ja puhua selvästi aikanaan etsiville ja hyvää elämänmuutosta kaipaaville epäuskoisille kuten muillekin.

Niin eivätpähän pääse syyttelemään kuolemansa jälkeen tuonelan vaivoissa ollessaan että olitpa Jeesus hiljaa maan päällä kuin korpifilosofi Linnan juhlissa.

Kaikkivaltiaan oikeus puhua ja ihmisen oikeus kuulla tai olla kuulematta, Mikko.

Tosi on SusuPetal. Mistä muuten moinen nimi?

Jumala on valinnut Jeesuksessa kaikki ihmiset pelastukseen.

Mutta ylpeä ihminen voi torjua tämän armon.
Ja valita itselleen asuinpaikan helvetistä eli tulikivijärvestä,ks. Ilm. 20:11-15

Se on taas jumallinen paikka ja Herran oikeus.Ts ihmisen luoneen Kaikkivaltiaan oikeus tehdä syntiselle savelle tahtonsa mukaan.

Entä voiko savi sanoa Suurelle savenvalajalle:"Miksi noin teet?"

Sillä ei ihminen tehnyt Jumala. Se on edelleen päinvastoin.

Muuten olen sitä mieltä että teit Herrallemme otollisen teon kritisomalla näitä joulun aikaan puhkeavia kahden viikon hartaita kristittyjä.

Nimimerkkini syntytarina on luettavissa täällä:

http://susupetal.vuodatus.net/blog/275725

Tulikivijärvellä siis tavataan...tai sitten ei.

Meillä vietetään joulua, mutta ei siinä ole mitään uskonnollista sisältöä. Kunhan syödään hyvin, annetaan muutamat lahjat ja löhötään joulupäivä kotona.

Teologiseen keskusteluun minun lienee turha suuremmin osallistua. Kirsti toi esiin muutaman lähteen, joissa mainitaan Jeesus. Niitä on osin kristittyjen toimesta tosin myöhemmin paranneltu ja kaikki ovat ns. toisen käden tietoja. Ihan tieteellisesti lienee faktaa, että joskus ajanlaskun alun tienoilla roomalaiset teloittivat juutalaisen uskonnollisen häirikön, joka jopa saattoi olla Jeesus nimeltään. Sen enempää Jessestä ei juuri tiedetä. Tärkein hänestä kertova teksti on kokoelma vuosikymmenien kuluessa muotoutuneita legendoja. Mutta saa hänen synttäreitään minun puolestani juhlia, vaikka synttäreiden ajankohtaa ei kukaan enää tiedäkään. :)

Löhöjoulu kuulostaa hyvältä, Kari -vietetään sitä sitten mistä syystä tahansa.

Perinne hyvinkin. Tapauskovainen, sitä itsekin olen. En edelleenkään usko Jumalaan saati ajattele joulua uskonnollisessa mielessä. Oikein etoo kun joku toivottaa minulle Rauhallista joulua, hyi tulee niin uskonnollisuus mieleen- enkelit harottavine siipineen. Tapa ja perinne, niinpä.

Tapa ja kulttuuriperinne, kyllä, Hansu.