|
|
|||
|
08.11.2007 - 22:52
Viisi vuotta sitten kaikki kysyivät miksi. Kaikki halusivat tietää, ymmärtää, tehdä parempaa maailmaa. Ei koskaan enää tällaista. Ei koskaan. Pyhä vala. Antaa aikaa lapselle. Kuulla nuori. Nähdä ihminen. Tie vie, vie, ei eteenpäin, samaa kohtaa yhä uudestaan, matka ei etene, mikään ei muutu sillä halu muuttua lakkaa, kun muutos koskee itseä. Kahdeksankymmentä prosenttia ihmisistä soittaa poliisin paikalle, kun näkevät että auto varastetaan. Kaksikymmentä prosenttia ihmisistä soittaa poliisille, kun naapurista kuuluu perheväkivallan ääniä. Viisi vuotta, kymmenen vuotta, sata. Tie vie, vie, ei, se ei vie minnekään. Tietä ei ole. ***** Runotorstain 67. haaste on tämä kuva
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Omaasi kuljet.
On pessimistinen olo aina välillä, Tuima.
Omat polut, Iisi, joskus samaa matkaa, joskus erikseen. Joskus myös eteenpäin.
Löytyy ne blogilinkit vieläkin, Anonyymi, ne ovat vain omalla sivullaan, koska se lista venyi niin pitkäksi, skrollaa alaspäin ja kun oikealla sivulla näet alienin, joka sanoo "parempaa luettavaa klikkaamalla", klikkaa kuvaa.
Hyvaa viikonloppua sinulle kuitenkin.
Onneksi on viikonloppu, HPY!
Valitettavasti ihminen unohtaa, että tässä välissä piti parantaa maailma tai sitten se ei kerkiä.