-Oleksä koskaan tullut ajatelleeksi, että se ei olekaan rakkautta pelkästään?
-Miten niin, mitä muuta se vois olla?

-En mä tiedä, mutta ajattele nyt: se tuo sut aina töihin, se hakee sut töistä, se soittaa sulle ainakin muutaman kerran päivän aikana.
-Mitä pahaa siinä on? Minusta on vaan kiva, ettei tarvi tulla bussilla töihin, eikä raahata kauppakasseja töitten jälkeen.

-Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta…
-Sä olet vaan kateellinen, kun Jussi ei kuskaa sua milloinkaan. Eihän se tule edes hakemaan sua, kun me ollaan pikkujouluissa tai jossakin!

-Ei kai se voi jättää lapsia yksin siksi aikaa. Ja pääsen mä bussillakin itse. Tai taksilla, jos niikseen tulee.
-Neea ja Niko nukkuu niin sikeästi, ettei ne herää, vaikka Mika tulee hakemaan mua. Juoppobussit ei oo ihan mun juttuni.

-Niin…en mä tiedä, mulle on vaan tullut sellainen olo, että….
-Minkälainen? Sellainenko, ettei Mika rakastais mua? Sä oot hullu!

-En mä sitä tarkoita. Totta kai se rakastaa sua, mä vaan ajattelin, että se jotenkin vahtii sua…silleen mustasukkaisesti.
-Höh. Se vaan haluaa pitää huolta, se on sellainen, huolehtivainen.

-Otetaaks vielä yhdet? Kello on vasta seitsemän.
-En mä voi, Mika soitti just äsken, kun sä olit vessassa ja sanoi, että se tulee hakemaan mua. Se on kai jo ulkona odottamassa. Mä meen nyt, ettei se hermostu. Nähdään maanantaina töissä, moi.