-Sulle soitettiin, kun sä olit suihkussa.
-Ookoo.
-Täs on sun kännykkäs. Kuka on Niina?
-Niina? Miten niin?
-Se puhelu oli joltain Niinalta.
-Mistä sä sen tiedät? Miten sulla on mun kännykkä? Se oli mun takin taskussa.
-Mä otin sen sieltä, kun se soi, ajattelin, että jos se on
vaikka…
-Kuka?
-No, joku tuttu tai sun äitis.
-Ajattelitko sä sitten vastata?
-En, mutta…mä ajattelin, että…
-En minäkään vastaa sun kännykkään, vaikka se soi.
-Kuka se Niina on?
-Yks meiltä töistä.
-Miks se soittaa sulle illalla?
-Mistä mä tiedän? En mä vastannut.
-Mutta sulla on sen numero.
-Niin on. Se on työkaveri. Mulla on kaikkien mun
työkavereitten numerot.
-Sä et oo puhunut mistään Niinasta.
-Se on uusi, tuli vasta viime kuussa.
-Onks se…onks se naimisissa?
-Ei. Kai. En mä tiedä. Miten niin?
-Aioksä soittaa sille? Nyt?
-Kyllä kai.
-Onks se hyvän näköinen?
-Lopeta jo.
-Eli on. Oleksä pannut sitä?
-Lopeta. Ei aloiteta taas. Se on vaan työkaveri. Jäi
ylitöihin, kun mä lähdin, soitti varmaan jonkun jutun takia.
-Sä oot ihastunut siihen.
-En oo. Mä soitan sille ja katotaan sitten se leffa.
-Mä vihaan sua.
Ilahduttaa tämä natura! Jotenkin tuttu tilanne myös (joskus silloin kun timo oli nuorempi ja aviossa..) ja toi suiku, jotenkin niin paljastava. Piti käydä suihkussa kun tuli töistä (tunnustan)
:)
Timo, onhan nuo työpäivät välillä hikisiä.
Niin, Tassu, eihän tässä käy ilmi, onko syytä mustasukkaisuuteen, kaikkihan voi olla vain tytön kuvitelmaa.
Totta, mediaope, epäkuntoa löytyy suhteessa -ainakin näin ulkopuolelta katsottuna- ja samaa mieltä kuin Tui, kuinka kauan kestää, että mahdolliset kuvitelmat muuttuvat todeksi? Vai joko ne ovat jo totta?
Mitä? Onko täällä yleisnimenä Reiska? Siis???? Hmm, mitäköhän tässä nyt tekisi? Siis, on Reiska ja kiintiöreiska? Kiusallista. Toivottavasti te muut kommentoijat ette ryhdy mukaan tähän, muuten sekoan.
Tätä ei kaikki osaa, pelkällä dialogilla homma kotiin. Ei yhtään turhaa "Hannu huokasi väsyneesti ja hypisteli pyyhettään..." -tyyppistä lausetta.
Hyvä! Oikein hyvä!
Sitä paitsi fiksu mies olisi laittanut niinansa kännykän muistiin vaikka reiskaksi tai niiloksi, jos jotain hämärää puuhaili...
Pidän dialogin kirjoittamisesta, kuvailu onkin sitten jo paljon hankalampaa.
Totta, elämä olisi usein paljon yksinkertaisempaa, kun asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Jostain syystä se vaan tuntuu olevan vaikeaa.
Tietysti jos toinen on aina noin pahasti mustasukkainen viattomista (tai ihan vähän viallisista) jutuista niin kaipa sitä silloin alkaa suojella itseään ja vaatia yksityisyyttä. Sitten ollaan kyllä jo heikoilla.
mut kiintiöreiskalle edelleen karhupumpulla traumoi perseeseen.
Totta, Jasu, heikoilla ollaan varmaan tässä suhteessa. En minä tiedä, saako kumppanin kännykkään koskea(jos se on esim. taskussa tai laukussa). Onko se tarpeen? Onko se kiellettyä? Riippuu varmaan ihmisestä.
Jep, Reiska, kiitos kommentistasi.
En ainakaan toistaiseksi viitsi poistaa noita sananvaihtoja, kyllähän tänne mahtuu, mutta jos karhupumput ja muut alkavat pelotella muita kommentoijia pois, niin sitten pitää harkita uudelleen.
Jälleen kerran todenmakuinen leike arjen väkivallasta. Mustasukkaisuus on tukahduttava ilmiö. Sävystä käy ilmi, ettei keskustelu ole ensimmäinen laatuaan (lopeta jo...)