
Takki on siinä paikassa eteisen lattialle, mihin se putos
aamulla. Mä yritin nostaa sitä silloin takaisin henkariin, monta kertaa, mutta
se liukui aina pois henkarista ja putosi ja sitten mä olin jo myöhässä ja mun
oli pakko juosta, jotta mä en myöhästyis koulusta.
Takista mä tiedän, et äiti nukkuu
vielä. Jos se olis
hereillä, se olis nähnyt takin ja heittänyt sen porraskäytävään. Niin
se teki
mun sappaille, ku mä en ollut muistanut laittaa niitä kuivumaan, vaan
ne oli
jäänyt märkinä eteiseen ja sitten äiti huomas ne ja alko huutaa ja se
heitti kaikki vaatteet, jotka oli eteisessä ulos ja ne sappaat kans. Mä
hain kaikki takaisin sitten myöhemmin illalla.
Mä otan takin ja henkarin ja meen omaan huoneeseen. Lattial
on paljon helpompi laittaa takki henkariin, mä napitan kaikki napit ja sit se
pysyy. Äidin huoneen ovi
on kiinni ja mä meen ihan hiljaa keittiöön. Mul on nälkä, koulus oli lasagnee,
mutta mä en jaksanut syödä ku ihan vähän, mul on vatsa kipeä. Jääkaappi on
tyhjä, siel on vaan floora-paketti, jossa ei oo mitään ja kaks omenaa.
Mun on mentävä kauppaan, mut keksipurkis ei oo enää rahaa
yhtään. Ne loppu jo viime viikolla, eikä me syöty äidin kans mitään muuta ku
keitettyy spagettii viikonloppuna, mut nyt sekin on loppu. Mun on herätettävä
äiti ja pyydettävä rahaa ruokaan ja opekin sano et huomenna viimestään on
tuotava se retkiraha, muuten ei pääse retkelle.
Mul on maha kipeä.
Tarina pitäisi sisällyttää äitiyspakkaukseen. Luettava kerran viikossa.
Holle, sama juttu voisi varmaan olla isyyspakkauksessakin:)(onko sellaista muuuten nykyään, muistan joskus lukeneeni, että sellaista jaettiin, mutta oliko se joku projekti kertaluontoisena?)
Olisiko vatsakipu psykosomaattista? Vai johtuisiko nälässä olemisesta? Itse ainakin reagoin vatsan kipuilulla kaikkeen hermostuttavaan, pelottavaan & epämiellyttävään.
Varmaan se vatsakipu oli psykosomaattista, saattoi siinä tietysti olla nälkääkin. Pelko saa mahan kipristelemään, samoin jännitys, surukin, masennus.
Tuo koulujen rahankeruu on todellakin kaksipiippuinen juttu, esim. lukuvuoden lopussa eri aineitten opettajat haluavat olla mukavia ja oppilaat voivat tuoda viimeisille tunneille karkkia ja muuta hyvää. Ja jos niitä tunteja on monta, niin kyse ei ole kaikille pienestä rahasta.
Ohi ammuttu, kiitos kommentistasi, kiva nähdä sinua täällä. Peiliin pitäisikin aina välillä jokaisen katsoa:)
Kertomuksessa jäin miettimään onko äidillä alkoholismi vai vaikea masennus, vai jotain muuta. Eipä sillä lapsen kannalta paljon väliä taida olla kuitenkaan...
Toit esiin masennuksen, näin ajattelin tuolla äidillä olevan. En vain viitsinyt sanoa itse sitä ääneen, jotta en johdattelisi lukijoitani.
(hitto joku sormi näppäsi ennen kuin ehdin kirjoittaa loppuun)