|
|
|||
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
|||
viimeksi kokeilin mummon
keinoa, istua viltin sisällä
hellan päällä + kanfertti-
tippoja maidossa.
Auttoi. suosittelen.
Ei, ei se väkisin tule, se uni, mutta ennen pitkää kyllä. Pitkä voi kyllä yö ollakin ennen sitä!
Itse sain aikanaan apua unettomuuteen akupunktiosta, sen nimeen vannon edelleenkin.
än unen eväät.Unettomuus on V...a! Vaan siihenkin saa helpotusta, ihmiset ovat seonneetkin unenpuutteesta. Tässä taannoin rankan työputken jälkeen nukuin 14 tuntia,( ilman lääkkeitä) mieskin oli vaivautunut tarkistamaan olenko hengissä. Olo oli kuin vastasyntyneellä herättyäni.
Kiitokset mainonnasta Susu.
Eipä kestä, Etappisika.
Kaikki muu on aina jossain määrin tuskaisaa väkisin yrittämistä.
Toisaalta vasta tänään huomasin, että järjestelykysymyskin: lenkille kuuden jälkeen aamulla kun ei kerran nukuttanut, töistä päiväunille normaaliksi lenkkiajankohdaksi kun kerran nukutti, ja sitten vaan kohta taas sänkyyn kiroilemaan kelloa vilkuillen kun ei vaan nukuttaisi.
Oma luontainen rytmini on nukkumaan n klo 01.00 ja herätys klo 9, tuollaista kun voisi noudattaa, niin ehkä elämä olisi helpompaa...
Yleensä silloin valitsee ennemmin nukkumisen kuin ikävät huushollihommat.
Niitä on semmoisia töitäkin että voi nukkua ihan vaikka koko päivän, kaikille kun ei kertakaikkiaan aamuvuoroon meno sovi.
Joo, Mk, olen samaa mieltä, ei kaikille aamuherääminen sovi.