Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
24.07.2007 - 16:44




Elinan ehdotuksesta kahvi päätettiin juoda vasta testamentin lukemisen jälkeen. Jaakko nurisi, sillä ilman kahvia ei saanut konjakkia, eikä näin ollen ollut mahdollisuutta sikarinkaan polttamiseen. Jaakko istahti sohvalle ja huokaisi syvään. Elina oli järjestelmällisyydessään ja ehdottomuudessaan melkein pahempi kuin äiti.

Raijalle järjestely sopi hyvin, sillä hän ei aikonut jäädä juomaan kahvia. Oli ollut jo muutenkin hankalaa muuttaa päiväjärjestystä, tärkeä tapaaminen oli pitänyt siirtää iltapäivälle. Raija katsoi Elinaa. Oli juuri isosiskon tapaista järjestää äidin testamentin kuuleminen keskelle päivää. Ikään kuin ihmisillä ei ollut töitä tehtävänä! Elinallahan ei tietenkään ollut töitä, koska oli kotona lasten kanssa. Edelleen, vaikka kaksosetkin olivat jo toisella kymmenellä ja Sanni aloittamassa yläasteen syksyllä. Ihme, että Elina uskalsi jättää lapset yksin kotiin muutamaksi tunniksi. Juhalla täytyi olla kesäloma, Raija ajatteli katsoen Elinan levotonta vaeltelua olohuoneessa.

Elina kysyi tuomarilta, halusiko tämä lasin vettä, mutta tuomari pudisti päätään. Elina meni keittiöön, otti kännykän ja soitti kotiin antaakseen Juhalle ohjeet kalamurekkeen tekoa varten. Mies ei vastannut. Elina puri harmistuneena huultaan ja antoi puhelimen hälyttää. Ei vastausta. Juha oli tietenkin päättänyt olla tekemättä ruokaa ja lähtenyt lasten kanssa ulos syömään niin kuin silloin, kun Elina oli ollut Marttojen kevätretkellä. Illalla kotiin tullessaan siskonmakkarakeiton ainekset olivat olleet jääkaapissa ja Siiri oli kertonut innoissaan, että isi oli vienyt heidät syömään Essolle Havaijin pihviä.

Ovikello soi ja Elina avasi oven.  Riitta tuli myöhässä, viimeisenä niin kuin aina, kiirehtimättä, tajuamatta, että muut olivat joutuneet odottamaan. Riitta ei edes vaivautunut riisumaan kenkiä, vaan marssi suoraan olohuoneeseen ja Elina seurasi kurajälkiä.

Elina nyökkäsi tuomarille. Kaikki olivat paikalla.

-No niin, jospa sitten aloitetaan. Äitinne testamentti on laadittu vuosi sitten, testamentin aitous on todistettu kahden todistajan allekirjoituksella. Testamentti kuuluu: ”Minä, Anna Maria Virtanen, jätän omaisuuteni, niin asumani kiinteistön kuin irtaimistonkin, muutamin poikkeuksin, tv-sarjan ”Paljastetut salaisuudet” tohtori Manniselle eli näyttelijä Jesse Johanssonille, joka toisin kuin lapseni –Elina, Jaakko, Raija ja Riitta- on tullut luokseni säännöllisesti viikon jokaisena arki-iltana. Lapsilleni jätän seuraavat tavarat: Elinalle olkisen kukkahattuni, Jaakolle alkometrin, joka hänen isältään jäi hyödyntämättä, Raijalle joogamattoni sekä kirjan ”Mielenrauhaa kotikonstein” ja Riitalle rannekelloni.

Tuomari nosti silmänsä sisarusparveen; testamentti oli nyt luettu.


*****

Paju antoi loppulauseen.

 


Paju kirjoitti 24.07.2007 - 17:17
:D :D

Sillä lailla, sanoisi nyt Tarvajärvi jos eläisi. Äiti Anna Maria Virtasen testamentista näkee, että hän on laatinut sen täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Kullekin ansioittensa mukaan. Kuvakin niin aito kuin olla voi. Jessen suu olisi vissiin toisessa asennossa :D

Kiitos tästä. Arkistoin tämän testamenttimallin kotikansiooni ;)
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 17:20
Joo, Paju, sääli, ettei Jessen suuta tullut kuvaan. Miksiköhän hän ei ollut kuulemassa testamenttia? Ehkä hän opetteli vuorosanoja?
Oi, olen ylpeä päästessäni testamenttimalliesi kansioon!!!
Celia kirjoitti 24.07.2007 - 17:42

Äiti on miettinyt testamentin sisällön tarkkaan.
Jokaiselle ansionsa mukaan! :D
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 17:46
Äidit ovat niin tarkkanäköisiä, Celia:)
Allyalias kirjoitti 24.07.2007 - 18:46
Viisas oli äiti ja näki mitä lapset tarvitsivat :) Kiva, aikuisten opettavainen tarina!
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 18:48
Joo, vielä kun ottaisi opiksi, Ally:)
Viides rooli kirjoitti 24.07.2007 - 19:51
Tämä toimii! Ja tietenkin vielä t-o-h-t-o-r-i Manniselle. Thänxs, SP!
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 19:55
Tohtori Manninen sen olla pitää, Dr Kildarea kunnioittaen. Eihän nyt muu käy, Viides rooli:)
Jussi kirjoitti 24.07.2007 - 22:29
Noiden tapahtumien jälkeen alkanee ankara oikeustaistelu, elleivät lapset tyydy pelkkään lakiosaansa. Johanssonina antaisin periksi, ellei omaisuuteen kuulu niin paljon rahaa, että niillä maksaa ei-sukulaisperijän melko kovan perintöveron, tai mummon kiinteistö ole poikkeuksellisen arvokas.
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 22:31
Ääh, Jussi, ei ajatella niin pitkälle:)
Vaikka -oikeuteen tämä kyllä menee, eivät lapset usko, ettei äiti rakastanut heitä niin paljon...
tuima kirjoitti 24.07.2007 - 23:27
Taisi näyttelijä yllättyä. Mutta äiti on tuntenut lapsensa, nämä eivät vierailuja olleet tehneetkään.
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 23:29
Joo, Tuima, ehkä lapset ovat jo pienestä pitäen olleet tietyn sorttisia, tai ainakin äiti on saanut kuulla samoja syitä käymättömyyteen jo usean vuoden ajan.
Viima kirjoitti 24.07.2007 - 23:29
Tämähän oli hauska, vaikka varmaan hieman traagista perinteisille perillisille. Mutta saatiinpa uusi kukkahattutäti maailmaan ;)
SusuPetal kirjoitti 24.07.2007 - 23:30
Heh, Viima, niinpä saatiin lisää kukkahattuja! Huomasit:)
hpy kirjoitti 25.07.2007 - 11:49
Saakohan tama muiden aitien lapset miettimaan? Tuskinpa!
SusuPetal kirjoitti 25.07.2007 - 11:51
Tuskinpa, HPY, ei sana ole niin voimallinen:)
Polga kirjoitti 25.07.2007 - 12:00
Arkistoin heti myös malliksi ,D
SusuPetal kirjoitti 25.07.2007 - 12:07
Vau, Polga! Pitäisköhän minun vaihtaa ammattia ja ryhtyä mallityöläiseksi:)
Alastalo kirjoitti 25.07.2007 - 17:47
Jee kuinka makee juttu. Tuossa on opetusta meille kaikille. Niin lapsina kuin vanhempinakin.

Ja tälläkin jutulla oli siis hyvä loppu... Vai oliko?
SusuPetal kirjoitti 25.07.2007 - 18:05
Nojaa, Alastalo, onnikin on niin suhteellista:)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa