
-Hei kulta, millainen päivä oli?
-Aika sellainen…
-…rankka?
-Ei, kun tavallinen. Jonkin verran kiirettä, mutta ei sen pahempaa. Nyt on vaan kamala….
-…nälkä? Mulla on kohta ruoka valmiina.
-Joo, nälkäkin, oikeastaan päänsärky. Ehkä se lähtee ruualla, mä jätin lounaan väliin, ku…
-…oliks hernekeittoa, sähän et tykkää siitä.
-…Ei ollut nälkä. Siellä olis ollut Janssonin kiusausta, ei tehnyt
mieli. Mä tulin muuten Jussin kanssa kotiin samaa matkaa, se on ostanut
uuden…
-…auton? Millaisen?
-Ei, kun uuden kotiteatterin. Se pyys meitä viikonloppuna katsomaan jotain leffoja sinne ja mä sanoin…
-…ettei meille käy.
-Ai…mä kyl sanoin, että voidaan tulla, kun se pyysi.
-Me mennään äidille viikonloppuna.
-Ai? Mä en tiennyt. No sit mun täytyy varmaan…
-…soittaa Jussille ja sanoa, ettei me tulla. Tee se. Ruoka on kohta valmista.
- Joo, mä soitan, mutta ens mun täytyy varmaan…
-Et sä mitään nyt ehdi, kun ruoka on kohta.
-Mennä vessaan. Sitä mä ajattelin. Kuselle.
Janka, niinpä, kukapa ei olisi:)
Mediaopettaja, anna palaa vaan, tämä on puolueeton taisteluareena:)
Kiitos!
Mutta siis, tuollakin tavalla asian voi nähdä, ja eihän tässä kerrota, kumpi on kumpi vai ovatko molemmat samaa sukupuolta.
www.elvenroot.vuodatus.net/, tässä elvenrootin blogiosoite.
Kiitos kirjoituksestasi.
Kops, tosiaankin sivusta seurattuna hykerryttävää, mutta todellakin, ihmiset olettavat ja tulkitsevat jokainen omista lähtökohdistaan, joskus jopa oman mielen mukaan, niin parisuhteessa kuin muutenkin.
Tui, minä pahoin pelkään, että se toinen on jo niin tottunut/väsynyt/lamaantunut, ettei enää jaksa edes välittää ja tietää, ettei se sanominen mitään auta. Mutta toivotaan:)
Ennustajia on aina paljon liikkeellä, lukevat ajatuksia ja kertovat meille, mitä tarkoitamme :(
Ajatuksia herättävä blogi sinulla. Jatkan mielenkiinnolla lukemista. :)
Kiitos kommentistasi!