Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
29.05.2007 - 02:28




-Voitaisko me kysyä tolta?
-En mä tiedä. Onks sul vielä se lappu tallella?

-On.
-Miten paljon me saatiin? Riittäks rahat?

-Riittää. Äiti antoi kaks euroo ja pulloist tuli yli kymmenen euroo.
-Me ei saada hävittää lappuu.

-En mä hävitä. Ei me voida tolta kysyä.
-Miksei?

-Se näyttää siltä, että se vois soittaa kytille. Tai sossuille.
-Musta se näyttää ihan kiltiltä. Onks sulla vielä se lappu? Me ei saada hukata sitä.

-Joo, toi soittais kyl sossuille.
-Mä tykkäsin niist.

-Kenest?
-Niist sossuist ku kävi leikkimäs meidän kans.

-Oli ne aika kivoi. Mut äiti ei tykännyt niist.
-Ei. Onks sul viel se lappu?

-On.
-Me ei voida mennä himaan ilman kaljaa.

-Ei. Kysytään tolta. Se näyttää silt, et se vois ostaa. Se on vähän kännis.
-Kysy sä. Sä oot vanhempi.

-Aina mä. Sun vuoro välil.
-En mä haluu. Kysy sä.

-Aina mä. Okei.
-Luuleksä, et meil jää rahaa jätskiin?



sivuaskel kirjoitti 29.05.2007 - 05:24
Lasten stressihetkiä.... hikiset kädet puristavat lappua.
olis pakko onnistua, mutta pelottaa, elämänrisaisuus ja epätasapaino välittyy. Olet taiturimainen tilanne- ja tunnelmakuvaaja!
Polgara kirjoitti 29.05.2007 - 05:30
Tilanteentajua! Sekä lapsilla että sinulla...
Äijä kirjoitti 29.05.2007 - 05:56
What a wonderful world...
Allyalias kirjoitti 29.05.2007 - 06:46
Olisihan se helppoa vanhemmille, kun ei tarvitsisi käydä enää itse kaljakaupassa. Kun lapset hoitavat nuo ikävät käytännön asiat, voivat vanhemmat muuttua surutta yöeläimiksi.
Tuima kirjoitti 29.05.2007 - 07:16
Lapsiraasut. Taas pienin lausein kerrot paljon.
SusuPetal kirjoitti 29.05.2007 - 07:38
Nimenomaan stressiä, Sivuaskel -raskas tunnetila.

Lapsista kehittyy hyviä tilanteen tajuajia pakon edessä, Polga.

Niinpä, Äijä.

Pitäisiköhän lapsille antaa vielä vähän enemmänkin hommia, Ally? Voisivathan ne käydä töissäkin...

Lapsiparat, kyllä, Tuima.
auringonkukkametsa kirjoitti 29.05.2007 - 09:40
Kyyneleet pyrkivät silmiin ja menneet tapahtumat vilahtavat mielessä. Jos en olisi puuttunut asiaan, tuo kuvaamasi tilanne voisi olla lasteni todellisuutta nyt. Pubin ulkopuolella he ehtivät odottelemaan ja humalaisen isän kyydissä autossa pelkäämään. Tuntuu niin pahalta. Onneksi he ovat nyt turvassa, eivätkä joudu enää koskaan tuollaiseen paikkaan.

Kiitos, kun kuvasit tämän tilanteen!

P.S. Voinko myöhemmin jatkaa tästä samasta aiheesta omassa blogissani ja käyttää Ostarilla-tekstiäsi viitteenä?
Paju kirjoitti 29.05.2007 - 10:09
Lapsi tykkäs sossun tädeistä, mut kun äiti ei niistä tykkää, lapsi valitsee, koska ei voi olla 'kahden maan kansalainen'.



SusuPetal kirjoitti 29.05.2007 - 12:27
Käytä vaan, auringonkukkametsä -sehän on parasta Blogistaniaa, ruokitaan toinen toisiamme, herätellään, itketään, nauretaan yhdessä, muistellaan ja mennään eteenpäin!

Lapsi on lojaali vanhemmillee, Paju, ja niin kai täytyy olla ihan lajinsäilymisen kannalta.
auringonkukkametsa kirjoitti 29.05.2007 - 19:26
Kiitos, SusuPetal, luvasta, laitan jutun muhimaan päähäni ja joku päivä julkaisen sen : )
SusuPetal kirjoitti 29.05.2007 - 19:40
OK, odotellaan.
auringonkukkametsa kirjoitti 31.05.2007 - 16:41
Juttu tehty ja julkaistu!
Salka kirjoitti 31.05.2007 - 16:43
Minun on tosi vaikea lukea näitä tarinoita hyljätyistä lapsista vaikkei meillä jouduttukaan kaljaa ostamaan koska baari oli niin lähellä. No, osaat kuitenkin kuvata taas tilannetta niin elävästi että ihan itkettää...
SusuPetal kirjoitti 31.05.2007 - 19:14
Pitääkin poiketa kylässä luonasi, Auringonkukkametsä.

Hyljättyjä lapsia ei vain pitäisi olla, Salka.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa