SusuPetal

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

SusuPetal

Murha

11.01.2006 - 08:44

jos olisin meri
kutsuisin sinut aaltoihin

keinutan sinisessä sylissäni
lujemmin
lujemmin

otan vauhtia pohjasta ja nostatan hyökyä

heitän rantakalliota vasten
uudestaan
uudestaan

hukutan sinut

jos olisin metsä
kutsuisin sinut samoilemaan

nostan juureni tiellesi
korkeammalle
korkeammalle

annan oksieni pudota ja peittää sinut

rimpuilet ja huudat
kovemmin
kovemmin

eksytän sinut

jos olisin taivas
kutsuisin sinut kuutamolle

sammutan tähteni vuoksesi
mustempaa
mustempaa

heitän salaman ja sateen
pudotan itseni päällesi
olen maailmanloppu

eikä sinua enää ole

Kategoria: runot 21 kommenttia Kommentoi

Jasu kirjoitti 11.01.2006 - 10:49

En uskalla tänään enää mennä ulos. Tohdinko kurkistaa ikkunastakaan.

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 10:57

Heh, Jasu, tämä on ihan fiktiota...

Jasu kirjoitti 11.01.2006 - 11:34

Hyvää sellaista. Voi kuvitella, kuinka pelkäisi. :) Hmm. Tämä murha tuntuu jollain tavalla lempeältä. Vääjäämättömältä? Oikeutetulta!? (Jos olisit taivas, ei sinua varmasti pidettäisi murhaajana.) Kuva on upea: pahaenteinen, mutta kukapa arvaisi, että siinä on murhaaja?

Pauliinan kirjoitti 11.01.2006 - 11:42

Tämä oli upea.

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 12:06

Hmm, Jasu, tämän murhan oikeutus on varmaan ihan subjektiivinen käsitys :) voiko murha koskaan olla oikeutettu?

Kiitos, Pauliinan.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 11.01.2006 - 13:18

Aika vihainen ja kostonhaluinen on näkökulman persoona. Viekoittelee ensin ja sitten iskee.

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 13:32

Niin, pantteri, jokin sitä ihmistä varmaan vaivaa?

Tui kirjoitti 11.01.2006 - 13:43

Viha-rakkaus?

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 13:54

Viha-rakkaus, voihan se olla niin, Tui. Tai rakkaus-pettyminen? Miten vaan sen haluaa lukea.

Tui kirjoitti 11.01.2006 - 14:05

Pettyminen voi herättää vihaa. Runon kertoja tuntee suuria tunteita, hän ei ole vain hiukan pettynyt. Vahva tarina, joka herättää kysymyksiä miksi tähän on tultu. Psykologisia dekkarirunoja :)

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 14:42

Psykologisia dekkarirunoja :) aika hieno määritelmä!

Silja Orvokki kirjoitti 11.01.2006 - 17:02

Murhanhimo on rautaa! Joskus :)

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 17:04

Joo, Silja Orvokki, joskus ja mielikuvissa, näillä rajoituksin.

Silja Orvokki kirjoitti 11.01.2006 - 18:47

Kyllä! Ainoastaan mielikuvissa, ei oikeesti!

SusuPetal kirjoitti 11.01.2006 - 19:00

No, johan minä ajattelinkin...

Maurelita kirjoitti 12.01.2006 - 13:28

Hui ! Jo edellinen kummitusjuna karmi selkäpiitä... brrrrr.

Oiva kuvitus, ruksasin suosikkeihini että muistan tulla lukemaan !

=)