|
|
|||
|
07.01.2007 - 22:14
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() prinsessa
Kuva osallistuu luovan lauantain 4. haasteeseen JÄÄ
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Ai niin, Kirsi, sinistä, lempiväriäsi!
Kuvat etenevät kuin Helene Schjerfbeckin omakuvat. "Omakuvien sarja vuosilta 1878-1945 on kuvaus naisen vanhenemisesta. Taiteilijan ulkonäkö muuttuu yhä häilyvämmäksi ja rumemmaksi, mutta samalla ilmaisu tulee vahvemmaksi. Viimeisessä omakuvassa taiteilijan kasvot ovat epäsymmetriset ja pää kallonkaltainen."
Tui, pelottava kyllä, ehkä myös vähän surullinen?
Joo, Vintti, kunhan ei häviä kokonaan!
Niinpä tuovatkin mieleen, Schjerfbeckin omakuvat, Sivuaskel!!!(ei siis taidollisesti, mutta tematiikaltaan!). Varsinkin Helenen viimeiset omakuvat ovat todella vaikuttavia, niin pelkistettyä ja vahvaa.
sammakoks?
Sitä myö ei asssitentin kanssa vielä tiijetä.
Jääprinsessaa katsellessa ja runoa lukiessa tulee monimielinen olo. Lämmittää ja paleltaa vuoronperään.
ps
Erään kirjan nimestä keskusteltiin: annetaanko Jäätymispiste vai Aurinko sulattaa jään. Jälkimmäinen valittiin. Miksiköhän.
*
Aurinko kai voittaa aina, Paju:))
Paine kasvoi koko ajan, ja yht'akkia han rajahti.
(Ei ainakaan jaaprinsessa...)
Tämä kokonaisuus miellyttää minua kovasti! Olisi tietysti hienoa, jos voisin analysoida asiaa paremmin, mutta en osaa. Niinpä täytyy vaan todeta, että tykkään.