|
|
|||
|
02.12.2006 - 05:20
![]() - Mikset sä oo vastannut? Mä oon yrittänyt soittaa sulle
vaikka kuinka monta kertaa!
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
No se oli vitsi. Mutta kyllä naisten ja miesten puheella on eroa. Jos miesten jutuista lähtisi etsimään lisämerkityksiä, siinä menisi hermot. Niitä kun ei siellä yleensä ole.
Enkä ymmärrä sen miehen Duracel-pupuliikkeitäkään. Sopimukset eivät synny sillä, että sanotaan, että olisi kuva. Se on jämpti se.
Hyvä juttu Susulla taas!
Hmm, Silja Orvokki, voisiko se vekotin olla suora puhe:)))
No just, Saara, kyllähän se sanoi, että mennään, minunkin mielestäni...vaan onhan se niin, että miesten ja naisten puhe on erilaista. Mutta ihan turhaahan sitä on hakea lisämerkityksiä suorasta puheesta!
Niinhän sen pitäisi olla jämpti, Louhi, että asioista sovitaan ääneen puhumalla, mutta ei näillä niin selvää tuntunut olevan.
Juuri hiljakkoin tein leikkimielisen testin, jonka mukaan olen sukupuolineutraali :)
siksi varmaan en ajatellut sen kummemin, kumpi dialogissa edusti miestä, kumpi naista.
En ole koskaan päässyt kunnolla perille siitä, mikä on tyypillistä miehille, mikä naisille.
Molempien kanssa olen aina ollut ennemmin tai myöhemmin pulassa ;-)
No, onhan se mielenkiintoinen ajatus ja aika radikaali:)
Ollaan hirveän huonoja lähtijöitä.
Näissä jutuissanihan, varsinkin dialogeissa, harvoin määritellään, kuka(kumpi sukupuoli) puhuu, sillä minusta on hauska lukea kommentoijien oletuksia. Ja kaikki ne ovat yhtä oikeita, sillä jätän vastuun lukijalle -hän ymmärtää jutun, miten haluaa. Minulla ei ole sen kummempaa sanomaa. Kirjoitan vain mitä näen/kuulen.
Kun sitten kysyn asiasta, mies sanoo "Ai joo, se sovittiin viime viikolla" . juu. Aina ei muista asioita. Siis AINA.
Usein utelenkin, että onkos meillä jotain suunnitelmia, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Mies kyllä puhuu esim. politiikan käänteistä het'aamutuimaan vuolaastikin, joten kyseessä ei siis ole mikään puhumaton 'jäyhäjököttöjä'; hän vaan ei muista sanoa 'juttuja'.
Ja tämän vuoksi anoppini on usein kiukkuinen, kun luulee, että minä jänkään suunnitelmia vastaan. MIten voi jänkätä, jos ei suunnitelmista mitään tiedä, kysyn vaan.
Puhukaamme toisillemme! Ja vielä muistakaamme mitä olemme puhuneet!