|
|
|||
|
21.09.2010 - 17:46
Ei tunnu pahalta,
lähes hyvältä, olla
tekemättä
mitään, mitään
tärkeää, turhaa.
Olla vain,
kuulematta korvilla, näkemättä silmillä,
lopettaa tekeminen.
Levätä. Olla vain.
Ei sanoja, ei lauseita, ei siveltimen tanssia kankaalla.
Lanka ei virtaa sormien välistä,
helmet eivät putoa lattialle.
Lukemattomat kirjat, avaamattomat ikkunat.
Vain olla. Palata joskus. Jonnekin.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Eletään niin kuin hyvä on.
Ei olla mistään kiinni, ajoista ja aikatauluista.
Pitää antaa arvoa sille, ettei tee välillä mitään, ei mitään muuta kuin sitä, mistä kaikkista eniten tykkää ja haluaa sillä hetkellä tehdä.
Kiirepakolainen sanoikin niin hyvin tuolla edellä jo, miten pitäisi osata olla.
Opitaan!
tuntuu hyvälle, kun olet taas täällä!
Ja matkan jatkaminen on jälleen kevyempää.
Tämä hyvä!
Kunhan voi ja jaksaa itse valita milloin palaa.
Kiitos kaikille kommenteista. Teitä on niin monta ja minä olen niin väsynyt, valitettavasti en jaksa vastata jokaiselle erikseen.
Isopeikko, jospa osaisikin sen taidon: määritellä itsensä olemisen kautta.
Olennaisen löytäminen on tärkeää, Tuima. Ajan kanssa.
Osaat niin hyvin pukea näitä asioita sanoiksi.
Kiitos, Mimosa, toivottavasti koemme tuollaista olotilaa aina joskus. Edes.