|
|||
 |
|
||
|
30.07.2010 - 22:01
Askeleemme sopivat hyvin yhteen. Joku hätäisempi, päämäärätietoisempi hermostuisi. Vetäisi tuohon suuntaan, kääntyisi risteyksestä ilman epäilystä, taakseen katsomatta. Haluaisi mennä kahville juuri tuonne. Juuri nyt.
Me maleksimme. Näemme jotain kiinnostavaa, menemme sinne. Huomaamme jotain muuta, askeleemme johdattavat meitä eteenpäin.
Onko jano?
Voisihan sitä juoda jotain.
Tupakka ainakin poltetaan.
Ruukin alueella kävelee meitä kiireisimpiä ihmisiä. He pysähtyvät sekunnin sadasosaksi, digijärkkärit kilahtavat, matka jatkuu. Ainoastaan mummot kulkevat hitaammin. Istumme heidän seuraansa penkille, katsomme koskea.
Seuraan katseellani naisten ranteita. Seuraan korvakorujen heilumista askeleitten tahdissa. Näen sopivan käden, pehmeästi kahisevaa korua, korvissa kypsän banaanin väriset puunapit. Pysäytän naisen, näytän hänelle tekemiäni rannerenkaita, hän kiinnostuu, nostelee paperikassista koruja, sovittelee niitä. Vaikea valita, hän sanoo. Osta molemmat, ne ovat niin halpoja.
Niin nainen tekee. Ranteissaan mustaa, punaista ja hopeaa hän kaivaa setelin lompakostaan. Kiitän häntä, jään puhumaan. Hänen ystävänsä tulee paikalle, haluaa myös katsoa koruja. Teemme kaupat.
He viipyvät vertailemassa ranteitaan, kuulen helmien kilinän lähtiessäni etsimään ystävääni. Hän on kadonnut kasvien sekaan, kyyristelee pensaan keskellä, ottaa kymmenennen kuvan unikosta.
Onko jano?
Voisihan sitä juoda jotain.
Tupakka ainakin poltetaan.
Kävelemme kellotornitalon ohi. Vastaan tulee nainen, jonka ranteissa kimaltelee kulta. Hänelle en tarjoa korujani.
Ei se olisi ostanut, ystäväni sanoo.
Ei. Mentäisiinkö kahville?
Ohitamme ensimmäisen kahvilan, jatkamme eteenpäin. Aina tulee uusia kahviloita. Askeleemme löytävät perille.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Tarinasi on ihanan lämmin.
Tiistaina Kangasniemen kirkon portaiden juurella puhuttelin vastaan tulevaa naista:
- Oletteko paikkakuntalaisia?
- En, olen vain käymässä. Mutta täällä olen syntynyt.
- Kappas, niin on tämä vaimonikin syntyjään paikkakuntalainen.
- Jestas sentään! Mistä päin Kangasniemeä?
Niin kehkeytyi melkein varttitunnin keskustelu menneestä ajasta ja paikoista. Melkein naapureita olivat, vaimo ja se saman ikäluokan nainen. Ei edes esittäydytty, mutta hetken ajan historia havisi enkelin siivin.
Luen parhaillaan Keskiäkäisiä hajatelmiasi...ja nauran ääneeni. Löydät asian ytimen; kirjoittaen ja piirtäen! Nauroin makeasti naiselle, joka seisoi kahvijonossa ekana rauhanmerkki korunaan...hahahahh...jokin aika "jäänyt päälle" ja kuitenkin nykyisyys iski kovaa ja varoittamatta! Valkoinen talo seuraavana vuorossa...
Kimmeli!!!!!
Unelma, maleksiminen on ihanaa, se on mielentila!
Lepis, samat askeleet lämmittävät, jos ei aurinko jaksa sitä tehdä :)
Yaelian, eivät ole menneet niin hyvin kaupaksi kuin ajattelin :(
Iisi, juuri tuolla tavalla tehdään kunnollinen maleksiminen! Ja siitä syntyy mielenkiintoisia tapahtumia ja keskusteluja.
Vilukissi, kyllä. Fiskarsissa ja Billnäsissä tuli käytyä. Koruja ei tosin mennyt paljon kaupaksi, mutta en niin hanakasti yrittänytkään myydä.
Mukavaa, jos viihdyt Keskiäkäisen parissa.
vilukissi
heinäkuu 31st, 2010 on 9:32 am
Keskiäkäisiä hajatelmia avattu eilen illalla, kamala kiire olisi ollut, mutta pakkohan koko hajatelmakirja oli lukea ja katsella kuvat läpi siltä istumalta! Olet todellakin löytänyt asioiden ytimen; piirtäen ja kirjoittaen!! Kiitos hyvistä hetkistä. Seuraavaksi vuorossa viikon kuluttua (kun saan ne kiireet pois) Valkoinen talo ja sen jälkeen loput…odotan innolla!! Suosittelen, että uusi kirja työn alle!!!
Mites se sinulle on tullut, Ari!
Hirlii, ei siinä salapoliisia tarvita :)
Joo, Ari, kävin katsomassa, toivottavasti ei haitannut :)
Pekka, Garda on ihana, olen ollut siellä kerran, kauan sitten. Hyvää matkaa!
Isopeikko, kyllä. Hyvä lause on: tämä sopii sinulle just!!
Kauniit tuoteet tekevät kauppansa, kun oikea ihminen osuu paikalle,
Arleena, ruukki on kaunis paikka ja kahvi maistuu aina.
Ari, ok :)
Kun ei ole kiire hetkestä pois...kauniisti sanottu, SuviAnniina.