|
|
|||
|
27.06.2010 - 10:57
Rantapallon raidat ovat vihreää, valkoista, punaista. Hiekka on kuumaa, heitän pallon veteen. Ranta on matala. Pallo lentää kauemmaksi, kauemmaksi. Isä ja äiti ovat pieniä, ruskeita pisteitä rannalla, punaisen huovan päällä.
Olen yhdeksän. Seison meressä käsilläni, koetan olla nielemättä suolaista vettä. Kuljen syvemmälle, teen kuperkeikan aaltojen alla. Vesi on kirkasta kuin lasi. Meren pohja on aalloilla rypytetty.
Illalla lähdemme kävelemään. Kaupunki on hiljainen, vain pihoilta kuuluu elämää. Pensaiden takaa nousee paistuvan lihan tuoksu, joku nauraa. Tien varsia reunustavat puut ovat raskaita kukinnoista. Violetin värisiä terälehtiä on pudonnut tielle. Isä ja äiti kulkevat käsi kädessä, minä juoksen edellä. Kivileijonani odottaa minua. Kiipeän sen päälle. Isä ottaa minusta kuvan. Silitän kivileijonan harjaa. Se on edelleen sykkivän kuuma auringosta. Kuiskaan leijonalle, että kirjoitan siitä vielä joskus tarinan.
Haluan kiivetä kallioilla. Isä ja äiti istuvat rannalla. Jätän kenkäni heidän luokseen. Juoksen kiviä pitkin. Sileät kalliot ovat samettia jalkojeni alla. Kumarrun, painan posken auringon vaaleanpunaiseksi värjäämään kiveen. Kallio kertoo minulle aalloista, jotka vuosien, vuosikymmenien, vuosisatojen aikana ovat tuoneet viestejä meren toiselta puolelta. Painan sanat mieleeni, en unohda niitä koskaan.
Täysihoitolassa on iltapalaksi pannukakkua, kermavaahtoa, jäätelöä ja mansikoita. Kukaan ei kiellä ottamasta lisää. Olen onnellinen. Rakastan kesää, rakastan Hankoa. Rakastan hiekkaa, joka on aina kuumaa. Merta, jonka aallot kutittavat jalkoja. Sileitä kallioita, joiden koloon voi istahtaa. Kivileijonaa, joka on aina odottamassa minua.
Hangossa olen aina yhdeksänvuotias. On juhannus. Aurinko paistaa.
Muiden juhannusmuisteloita täällä.
|
Kirjoittaja
susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
Käyttöoikeus
![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Hankoon asti en ole koskaan päässyt,mutta ihanalta kuulostaa kesämuisto sieltä!
Pitisiköhän klassikoissa joskus olla ruotsalaisteema?
Ja kipalehan on niin, niiiin klassikko kuin vain voi olla juhannus biisi.
Ari, tuo kappale on silkkaa juhannusta.
Yaelian, jättekiva!
Vaiheinen, tämän paremmaksi ei juhannus muutu.
Hirlii, lapsuuden muistot ovat kultaisia.
Sirokko, elämässä on niin monta puolta. Rumaa ja kaunista.
Tuima, ruotsalaisteema olisi kiva.
Alastalo, joskus toivoo, että olisi vielä lapsi.
Minun ruotsinkielinen kesälauluni on "Jag kan segla förutan vind, jag kan ro utan åror"....sitä mielelläin hoilottelen. Ja susu, kiitos terhakkaasta ohjeesta: Elä! :)))))
Kaunista.
Arleena, jotkut muistot ovat kauniita.
Taru, juuri niin, kevyttä, kaunista.
Kiirepakolainen, tuttu laulu. Lauletaan ja eletään :)
Kimmeli, kiitos.
Mk, kiitos.
Onneksi et niellyt sitä suolavettä, olisi tämäkin jäänyt vain haaveeksi.
Lepis, pidin suun visusti kiinni!
Isopeikko, muistot ovat toisinaan hahmottumattomia.
Huomenna jo tois pual jokkee. ;)
Nautihan joen molemmista puolista, Unelma!
jl, joskus olisi ihanaa pysähtyä noihin hetkiin ikuisesti.