TOOOSI hieno stoori! T. Epätietoinen Epsoosta

Hahhah, Epsoo on väärin kirjoitettu, Polga, jäit kiinni!

Olipa siinä tarinaa kerrakseen hi. hieno olikin, aivan mahtava! ;-D

Yleisonpalstoja lukiessa tallaisia tapaa toisinaan. Joskus olen miettinyt yllapitaako siina sama ihminen kahdella (tai useammalla) nimimerkilla yhta keskustelua. Blogissa emme kuitenkaan ole anonyymeja, vaikka meilla olisikin nimimerkki.

Juurihan oli se uutinen siitä naisesta, jolta virtuaalilarppaaminen lähti käsistä. Netti on identiteetin kannalta hankala paikka.

Se vaan on sillä lailla, ettei viattomia kansalaisia saisi pilkata julkisella agendalla.

Mitä!

Kyllä minulla on identiteetti!

Esiintyminen monena ja eri rooleissa tuo ihmisille myös lohtua.

Virtuaalisesti voi toteuttaa unelmiaan ja fantasioitaan. Tauti ei ole paha niin kauan kun sen kanssa tulee toimeen.

Nimim."Herra K. elää"

Ai niin, se kotisivun osoite.

Ihailen virtuaalilarppaajaa. On hienoa olla ihminen, joka on aina oikeassa.

Roolien takana on kuitenkin joku lihallinen olento. Sillä voi olla yksinäistä. Tuskin se myöntää olevansa väärässä fyysisessä olemuksessaankaan.

Meille se ei ole onneksi löytänyt, joten pidä hyvänäsi :)

Nimilista melkein kuin Allahilla, erityisesti Ettäs tiedät on tosi naseva.

Virtuaalinen minä ja oikea minä menevät joskus päällekkäin...

Rakkaalla nillillä on monta nimeä..lentopusu Lähihoitajalle, Anonyymi-Antille ja kaikille muille jotka ovat yrittäneet valaista blogipersoonani puutteita.

Harakka, kiitos.

HPY, luen todella harvoin keskustelupalstoja, aika ei vaan riitä, blogit vievät niin paljon aikaa, mutta varmaan pitää paikkansa, että joku voi keskustella itsensäkin kanssa. Bloggaajat eivät tavallaan ole anoja, mutta eihän mikään estä ylläpitämästä monta, erilaista blogia eri nimillä tai kommentoimisen eri nimillä.

Pisara, enpä ole lukenut tuota uutista. Jos löydät, laitatko linkin tulemaan. Kiinnostaisi.

Virtuaalilarppaaja, millä tavalla viattomia?

Epätietoinen monien puolesta, sinulla on kyllä mahtava nimi!

OK, tuohan se lohtua, fantasiat ja toiveet kulkevat käsi kädessä, eikä siinä mitään, jos se on itselle ilo. Siinä vaiheessa, kun siitä tulee muille suru, asia on eri.
Motiivit ovat niin moninaiset.

Obeesia, minäkin haluaisin olla oikeassa. Ainakaan en haluaisi olla väärässä.
Niin, eipä kai se ole helppoa. Yksinäistäkin varmaan. Harva viihtyy täydellisen ihmisen kanssa.

Lepis, eipä se pahemmin tännekään eksy. Taitaa olla huonoa kasvualustaa täällä, kun on niin hitaasti provosoituvaa laatua.

Demetrius, nimimerkkien keksiminen voi olla hauskaa :)

Who Am I, kunhan hunajat ja appelsiinit eivät mene sekaisin, niin pärjää :)

Reine, sinä kiteytit yhden motiivin hyvin -eikös ole hyvä, että puutteistasi huomautetaan, sillä tuskin niitä itse huomaisit... joo, pusuja vaan heille.

Ravistelijoita aina tarvitaan, mutta ne oikeassa olijat on kyllä aika raivostuttavia, jotka tuntuvat olevan asiantuntijoita ihan joka alalla.

Vähän riippuu - mutta siis - pakinasi on taas aivan oivallinen, se herättää hyviä kysymyksiä enemmän kuin antaa oikeita vastauksia ja siit mie tykkään:)

Hauska pakina. Tuollaisia kyllä tapaa iahn netin ulkopuolellakin.

Tosin kyllä tuo oli väärässä. Sillä vain Minä olen oikeassa!

Voiko joku muukin olla aina oikeassa kuin minä, häh!
Ei voi, sillä MINÄ tiedän kaiken! ;D

Voiko tähän muuta lisätä kuin: "Aamen"

Inkivääri, herätän mieluummin kysymyksiä kuin annan vastauksia -en oikeastaan tiedä mistään mitään, joten helpompi vaan kysellä :)

Heh, vai vain sinä, Alastalo, ja minä!

Ja sinä, Marjukka!

Hmm, Pekka, ei ole varmaan tarpeen lisätä muuta.

Hyvä stoori, tykkäsin. Parasta: epäinhimilliset tekijät.

Ei sillä väliä onko jollakulla nimimerkki tai ei, sillä on väliä onko se uskottavaa mitä hän on.Niitäkin on, jotka jopa ihan omalla nimellä kirjoittavat siellä sun täällä, ja se "minä" sotkeutuu yhä kummallisimpiin sotkuihin.

Ehkä on olemassa tosi-illusioita ja valhe-illuusioita. Jälkimmäiset ovat silmänlumetta, ja ensimmäiset tavoittavat jonkunmoista raapaisupintaa yhteiseen todellisuutemme, joka on olemassa.

Ehkä.

Susu, en löytänyt enää alkuperäistä uutista, mutta tuossa on linkki siitä käytyyn keskusteluun, Juttu meni jokseenkin niin, että nainen oli luonut useita nimimerkkejä, joilla esiintyi keskustelupalstoilla. Hän kertoi nettituttavilleen miehensä pettävän häntä (vaikka mitään sellaista ei ollut) ja kohtelevan kurjasti. Jossain vaiheessa hän alkoi myös esiintyä miehensä "naisystävänä" ja ilmestyi samoille palstoille herjaamaan itseään, siis omaa toista nimimerkkiään. Joku hänen nettiystävistään huolestui ja halusi auttaa ja alkoi mm. hommata naiselle asuntoa, vaikka kaikki jutut olivat keksittyjä. Kun homma paljastui nainen oli katuvainen ja selitti, että yksinäisyys ja kuvitellut elämät olivat saaneet hänet liikaa pauloihinsa eikä hän osannut lopettaa. Siis jotain siihen suuntaan. Nainen oli suomalainen.

http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=21847&start=20&sourceStart=0

... ja piti vielä se sanoa että sinä kuulut niihin jotka havainnoivat tarkasti ihmisten välistä todellisuutta ja herätät oikeansuuntaisia kysymyksiä.

Pakonomainen reaktio :D

Täällä on hienoja sanoja: "Virtuaalilarppaaja"

Cool! Siis että voi olla joku muukin kuin on tai vaikka monta ja vielä aina oikeessakin, eihän semmoista voi vastustaa!
PS. Piti ensin käydä sanakirjasta katsomassa mitä larppaaminen tarkoittaa kun olen vähän ajasta jäljessä, elikä siis semmonen joka soittaa montaa lärviä yhtäaikaa. Nyt tiedän mikä minusta tulee vieläkin isompana.. Terveisin Tuleva lärvisti

Hirlii, minäkin pidin tuosta tv-ohjelman nimestä... pääasia on kai, että pysyy hommat hanskassa, ovat ne jutut sitten mitä tahansa.

Huh, Pisara, vai sellainen juttu. Aika surullista todellakin.

Ari, heh :)

Asinorokko, kiva olla monta kertaa oikeassa :)

Juu, Eikä aiheuta sen enempää kuluja tälle yhteiskunnalle. Näin eletään !

Totta toriset. Eikä aiheuta kuluja kuten ne joilla on menee niin tosi huonosti, että pitää siltä Kelaltakin kerjätä. Kunhan se vaan hanska pysyisi siinä kädessä, niin olisi se sentään sekin oikein hyvä asia.

Pääasia, että pysyy homma hanskassa.

... laitoin ensin yhden kommentin ja sitten toisen, ensimmäinen ei menny läpi.

mutta samase, kunhan jne...

Hirlii, kiitos kolmesti :) Näin eletään.

"...nainen oli luonut useita nimimerkkejä, joilla esiintyi keskustelupalstoilla. Hän kertoi nettituttavilleen miehensä pettävän häntä (vaikka mitään sellaista ei ollut) ja kohtelevan kurjasti. Jossain vaiheessa hän alkoi myös esiintyä miehensä "naisystävänä" ja ilmestyi samoille palstoille herjaamaan itseään, siis omaa toista nimimerkkiään.

Joku hänen nettiystävistään huolestui ja halusi auttaa ja alkoi mm. hommata naiselle asuntoa, vaikka kaikki jutut olivat keksittyjä. Kun homma paljastui nainen oli katuvainen ja selitti, että yksinäisyys ja kuvitellut elämät olivat saaneet hänet liikaa pauloihinsa eikä hän osannut lopettaa. Siis jotain siihen suuntaan. Nainen oli suomalainen.."

**************************************

Tuollainen roolileikki ei enää mahda olla kovin terveellistä kenellekään.

No höh. Luulin jo kehuneeni tämän tarinan, mutta se oli sitten varmaan unta. Tämä on vallan hyvä tarina ja avasi uusia ajatuksia. Ei ollut tullut mieleenkään että täällä voisi esittää jotain hahmoa kuin mitä itse oikeasti on, siis larpata. Silmät vallan aukenivat.

Ok, tuskin on terveellistä.

Isopeikko, ajattele, kaikki on mahdollista -sinäkin voisit esittää vaikka...pikkupeikkoa!

Järisyttävintä on, että tuollaisia tapauksia on oikeasti! Siis joiden elämä on roolien takana netissä. Olen valitettavasti josksu aikoja sitten itse törmännyt sellaiseen henkilöön: ei tainnut hänellä olla ihan kaikki marjat korissa!

Oli puolukat päässeet putoamaan, Elegia...

Leenakrohnmainen teksti, jotenkin tuli kokoajan mieleen, että Krohn voisi kirjoittaa jotain vastaavaa. Krohnkin käsittelee useassa teoksessaan identiteettiongelmaa. Eli suoraan sanottuna tää on varmaan paras teksti mitä mä oon sulta lukenut. En mä oikeen muuta osaa sanoa, olen niin mykistynyt.

Pitäisi varmaan lukea Leena Krohnia, Ilona, tunnustan, etten ole lukenut....kuten en paljon muitakaan.

Virtuaalimaailmassa elävä ei tiedä olevansa virtuaali, hän kokee olevansa osa virtuaalielämää, joka on oikeaa ja hän on juuri se oikea henkilö. Lihaa ja verta ja mielipiteet ovat oikeita, muut eivät vain ymmärrä häntä.

Näin käy joskus virtuaali ja oikea elämä sekoittuvat

Arleena, eläminen sekä virtuaalisa että reaalissa samaan aikaan on mielenkiintoista, mutta voi siinä mennä myös maailmat sekaisin.