Sunnuntaiklassikoissa haastetaan soittamaan kaikkien aikojen pikkujoulubiisiä, joka saa jättämään tuopin ja ryntäämään tanssilattialle. Ajatus SusuPetalista tanssilattialla, tonttuhattu päässä, pikkumusta yllään bilettämässä, on sen verran surrealistinen, että tapahtumasta piti tehdä kuva.

Valitsemani pikkujoulubiletysklassikko täyttää kolme vaatimaani kriteeriä. Kappaleessa on oltava pitkä intro eli kun tunnistaa kappaleen, on aikaa tyhjentää tuoppi ihan rauhassa ennen lattialle ryntäämistä. Tämä on hyvin tärkeää. 

Toinen tärkeä kriteeri kappaleelle on, että sen aikana voi soittaa ilmakitaraa. Ilmakitaraa soitetaan vanhaan tyyliin eli tehdään hendrixit: mennään polville, soitetaan kitaraa ja taivutetaan yläkroppaa taaksepäin kohti lattiaa. Kun takaraivo koskettaa maata, jäädään tähän asentoon ja vedetään soolo. Soolon päätyttyä noustaan hitaasti takaisin polville, isketään ilmakitara mäsäksi, pompataan jaloille seisomaan ja jatketaan kappaletta tanssimalla. 

Kolmas ja tärkein ehto kappaleelle on, että se ei kestä yli viisi minuuttia. Tähän on ihan luonnollinen, biologinen syy.

Ennen pikkujouluja kannattaa varata aika kiropraktikolle juhlia seuraavalle ensimmäiselle arkipäivälle ja huolehtia siitä, että kotona on bileillan jälkeen riittävästi kylmägeeliä, tulehduskipulääkkeitä ja selän tukiliivi helposti löydettävissä. 

Muita pikkujouluklassikoita täällä.