Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
08.11.2009 - 11:16

 

Viime vuonna Marilyn toivotti hyvää isänpäivää, tänä vuonna on Wynona Carrin vuoro tehdä samoin.

Joku joskus ihmetteli, miksi en tunnu tuntevan yhtään 80-ja 90-luvun populaarimusiikkia, olenko ollut koomassa tai jossakin vastaavassa tilassa silloin. Vastaus löytyy tuosta Wynonasta eli nuo kymmenluvut menivät tiiviisti esimerkiksi 50-luvun rhythm'n bluesia ja 20-30-lukujen torch singereitä sekä 40-luvun viihdemusiikkia kuunnellessa. Radiota en kuunnellut koskaan, ja televisionkin katselussa oli toistakymmentä vuotta pitkä tauko. Levylautasella pyörivät Wynonan lisäksi Etta James, Annasteen Allen, Sugar Pie Desanto, Sophie Tucker, Ruth Etting, Dinah Washington, Bessie Smith, Elsie Carlisle, Helen Kane ja niin edelleen. Miehistä äänimaailmaa edustivat Al Jolson, Ukulele Ike, Eddie Cantor, Paul Robeson, Ray Charles, Little Milton, Mills Brothers etceteraa.

Hyvää isänpäivää kaikille iseille!

Muita sunnuntaiklassikoita täällä. 

 

 

Tuima kirjoitti 08.11.2009 - 12:17
Monia 80-luvun musiikkityylejä ajatellen ei ole ollenkaan ihme, että Wynona on vienyt voiton :). Aivan vieras laulaja mutta nyt täytynee kuunnella lisää. Hyvin svengaa, hyvä laulaja.
Pisara kirjoitti 08.11.2009 - 12:34
No niin, minä sitten kierrätin sitä Marilyniä. Tuollaisten superklassikkojen vaarana tietysti on, että ne on soitettu jo täällä. Ding dong daddy kuulostaa varsin hilpeältä, lisää svengiä (Tuiman Jackie Wilsonin jatkoksi) isänpäivään!
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 12:37

Wynonan kaupallinen ura ei olut pitkä, hän siirtyi laulamaan gospelia, teki sillä saralla uransa esiintyen kirkoissa, Tuima.

Kyllä samoja klassikoita kestää kuunnella, Pisara, eiväthän ne muuten olisi klassikoita.

Hirlii kirjoitti 08.11.2009 - 12:39
No vähän sama juttu, koko 1980-luku ja kyllä aika lailla 1990-luvulla on montaa mustaa aukkoa omalla kohdallani. Telkkaria mulla ei tainnut edes olla 1980-luvulla ja pitkään elin ilman vielä 1990-luvullakin kun ikivanha ruutu posahti pimeäksi.

Ei ole sinunkaan aikasi mennyt hukkaan. Näitä kuunnellessa.;)

halo e kirjoitti 08.11.2009 - 12:51
Ding Dong Daddy on varsin sopiva isäpäivään. Jos olisin tehnyt teemapostauksen oma valintani olisi ollut
tämä
;D
lepis kirjoitti 08.11.2009 - 12:55
No hyvässä seurassahan tuota olet aikaasi viettänyt! Ja tämä on todellinen helmi :)
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 13:15

Mustien aukkojen mestarit, Hirlii!

Halo, to Boney M oli myös yksi listallani täksi päiväksi, mutta päädyin sitten Wynonaan.

Lepis, on se helmi!

Höh, Juutuubi jotenkin tökkii, en pääse tällä hetkellä kuuntelemaan esim. Piiskan, Mikan ja Panun valintoja. Toivottavasti myöhemmin.

Viides rooli kirjoitti 08.11.2009 - 13:37
Vau! En ihmettele yhtään, että 1980- ja 90-luvun kipaleet loistavat poissaolollaan, kun tilalla on tuollainen sarja. Aina välillä mietin, miten paljon kautta aikojen on tehty upeaa musiikkia, mutta miten vähän menneiden vuosikymmenten mestareita soitetaan nykyään esimerkiksi suomalaisilla radiokanavilla. Kiitos, että esittelet näissä sunnuntaiklassikoissa heitä, joita ei muualta kuule.
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 13:54

Viides rooli, olisihan se välillä ihan mukavaa tietää jotain 80- ja 90-luvun musiikista, tuntee itsensä hieman uunoksi, kun ei tunnista mitään.

harakka kirjoitti 08.11.2009 - 14:45
Hyvä laulaja ja heti alko tanssijalka vipattaan!
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 15:34

Harakka, eikun tanssimaan!!!

Vaiheinen kirjoitti 08.11.2009 - 17:23
Jes. Hyvä meininki. Ding dong ja menoks... :-)
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 18:00

Vaiheinen, ding dong!

Timbuktun Dee kirjoitti 08.11.2009 - 18:39
Viides rooli sen tuossa yllä jo muotoilikin. Pyörähdeltiin kannella ja Mon Youssufikin riehaantui.
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 18:46

Riehaantuminen tekee hyvää, Timbuktun väki!

Kari kirjoitti 08.11.2009 - 20:01
Usalainen populaarimusiikki 20-luvulta eteenpäin aina tuonne 60-luvun alkuun oli tiennäyttäjä musiikin kehitykselle, ennen kuin Beatlesit ja ylipäänsä brittimuusikot toivat soihdun Eurooppaan takaisin. Amerikoiden noiden aikojen musiikissa yhdistyi monta musiikkiperinnettä uutta luovalla tavalla. Ei ollenkaan ihmeellistä, että ne vetivät mukanaan suomalaisen vielä 80- ja 90-luvuilla.
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 20:19

Ei ollenkaan ihme, Kari, kiitos :)

Tommi kirjoitti 08.11.2009 - 22:41
Mahtava meininki. Taidan olla vähän "ding-dong daddy" :) Kiitos, tämä piristi.
SusuPetal kirjoitti 08.11.2009 - 23:28

Tommi, ding-dong daddynä on ihan hyvä olla.

lepis kirjoitti 23.11.2009 - 18:05
Hilpeetä humppaa! Oikeasti pidän tästä kipaleesta todella paljon, en vain ole kuullut sitä aikoihin. Nam!
SusuPetal kirjoitti 23.11.2009 - 18:26

Lepis, minulla on Wynonan ceedee, sopivaa matkamusaa, jos joskus mennään jonnekin.

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa