|
|||
 |
|
||
|
06.10.2009 - 03:50
– Moi, ei ollakaan aikoihin nähty!
– Kato, hei! Joo, me muutettiin tohon moottoritien toiselle puolelle ja mä käyn yleensä siellä kaupassa, mutta nyt satuin ajaan tästä ohi.
– Muutitte!
– Joo, ostettiin sellainen asumisoikeusasunto niistä uusista taloista. Oli tosi ihana päästä täältä pois!
– Miten niin? Olihan teillä täälläkin tosi iso kämppä. Eiks se ole samanlainen kuin meillä?
– Olihan se iso, mutta tää ympäristö! Mä en vaan kestä näitä maahanmuuttajia. Koko paikka niitä täynnä. Siellä uudessa talossa ei oo ketään. Eihän niillä oo varaa. Muuttaisitte tekin. Lapsetkin pääsis toisen kouluun.
– Ei me mihinkään muuteta, nyt kun Lötjösetkin muuttivat vihdoin pois. Kai sä ne muistat? Se pariskunta, joka tappeli ja joi aamusta iltaan. Ja se äijä kusi välillä hissiin, kun ei ehtinyt kotiin.
– Ai, ne muutti?
– Joo, riittävän monta varoitusta. Sinnehän joutui kutsumaan poliisit melkein joka viikonloppu, kun ne laittoi paikkoja paskaksi.
– No, siihen muutti sitten varmaan joku monilapsinen musta perhe, eiks niillä Lötjösillä ollut neljä huonetta?
– Jep, siihen muutti yks ihana kurdiperhe. Me ollaan enää ainoat suomalaiset koko rapussa. Muistaksä, kun mä kerroin siitä Korhosen perheestä, jossa ne lapset piti aina bileitä, kun vanhemmat oli mökillä? Ne kun oksensi parvekkeelta ja mun piti pestä parvekelasit. Nekin muutti jonnekin, kai takaisin maalle. Nyt ei oo koskaan ollut näin rauhallista! Enää ei ulko-ovea rikota, kun tullaan kännissä kotiin, ei oksenneta porraskäytävään, eikä tulla kirveellä oven läpi, niin kuin se Heiskanen teki silloin, kun sen vaimo oli vaihtanut lukot. Vuoteen ei oo kukaan enää tehnyt kiljua kellarissa, meidän rappukäytävässä haiseekin ihan erilaiselta nykyään. Ihania tuoksuja. Joku tekee koko ajan ruokaa, ihan uskomattomia sapuskoita!
– Ootsä tosissas?
– Olen, olen. Meillä oli pihajuhlat just pari viikkoa sitten, kun Ramadan loppui. Sä et usko, miten paljon syömistä siellä oli! Ja porukkaa. Ei kaikki tietenkään ollut muslimeja, eihän mekään olla, eikä se nigerialainen perhe, joka piti huolta musiikista. Ne on mahtavia rummuttajia.
– Jaaha, en mä vaan tiedä…eiks sua pelota?
– Mikä?
– Venäläisiäkin on täällä niin paljon. Ja nehän on sitä mafiaa.
– Kolmannen kerroksen Igor on bussikuski, ja sen vaimo on lähihoitaja. En mä usko, että ne on mafiaa.
– No, itepähän te tiedätte parhaiten. Mä en täällä enää suostuis asumaan. Musta noi hunnutetut naiset on jotenkin kamalia.
– Tuli mieleen, kun meidän Jenna sanoi, et sekin vois laittaa hunnun ja pitkän hameen. Joku äijä oli käynyt ostarilla sen tisseihin kiinni ja haukkunut pikkupilluks. Aattele nyt, se on vasta 13!
– No just tota mä tarkoitin! Ei täällä voi asua!
– Se oli joku suomalainen. Onks teillä kiva kämppä nyt?
– On se. Vähän pieni, jouduttiin laittamaan lapset samaan huoneeseen. Vähän ne nurisi, kun niillä kaikilla kolmella oli ennen omat huoneet.
– Mun täytyy nyt kyllä mennä. Mä meen Leilan luo, se on turkkilainen, ja se opettaa mulle, miten baklavaa tehdään. Pidetään yhteyttä, voitais mennä joku ilta vaikka kaljalle.
– En mä oikein usko…vähän tiukkaa tekee rahan kanssa, kun pitää maksaa sitä lainaa pois, vastikekin on sen verran suuri.
– No, oma on aina oma. Nähdään.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Ja tilanteet muuttuu...
Oikeasti,
asumisoikeusasunnot ovat jotenkin "huijausta."
Ja alakerran tuoksut OVAT mahtavia *virn*.
Asiaa muuten, kyllä. Tosin tämäkin talo on ihan samanlainen kuin viereinen vuokratalo, saman lafkankin. Vuokratalossa vuokra on vain aivan saakelinmoisen paljon korkeampi. Että näin, tämä on asunut asumisoikeusasunnoissa, kolmessa eri paikassa, v. 1996 lähtien eikä yhtään valita. Systeemi voisi toimia paremmin, jos valtio ja rakennuttajat toimisivat toisin!
Just noin!!!
Tulipas sit nii hyvämieli :)
Ja toisaalta olen itse ollut se kauhea Ausländer joka asui sellaisella alueella jossa suuri osa oli muita ulkomaalaisia (vaikka toki pohjoismaalaiset ovat Saksassa niitä parempia ulkomaalaisia).
Ja kun asuin kerran yhdessä vuokratalossa Helsingissä ja lapsi söi kaverin luona samassa talossa hyvää leipää,niin menin kysymään sitä reseptiä.Seuraavana päivänä egyptiläisperheen isä soitti ovikelloani,kädessä tarjotin jossa just sitä leipää,ihania kakkusia ja se resepti. En ikinä sitä unohda!
Isännyyden kanssa puhuttiin siitä, kun perheitä syytettiin vapaudenriistosta kun passittivat lapsensa sukulaisilleen suojaan 'suomalaisnuorten aktiviteeteilta'...vähän ihmeteltiin, meilläkin tekisi hyvää laittaa lapset sukulaisiin maalle huostaanottojen sijaan. Kun suvut huolehtisivat vielä toisistaan....
Unelma maailmassa kaikki tulisi toimeen toinen toisensa kanssa, naapurienkin. Eikä kukaan luulisi olevansa toista parempi.
Omat ongelmat on muualtakin tulleilla. Muuan Ibrahim painotti minulle moneen otteeseen, ettei hän ole pakolainen, vaan maahanmuuttaja.
Una, niin ne ajat muuttuu :)
Alastalo, kyllä se toimii.
Joo, Polga, ei tämän ollut tarkoitus mitenkään mollata asumismuotoa, jokainen omalla tavallaan ja halullaan. Mutta kiva, kun sinulla on positiivisia kokemuksia. Ja katto pään päällä!
Hirlii, kiva aloittaa hyvä päivä :)
Kimmeli, tämä taitaakin olla hyvän mielen blogi, muahhaaa.
Lara, ei tätä tarvikaan allekirjoittaa, tämä on vain yksi puoli asiassa.
hdcanis, se on aika terveellinen kokemus olla välillä se kamala ausländer.
Venla, juuri noin! Ärsyttävää, minulla on samanlaisia kokemuksia. Ihan puuduttaa hymyillä ventovieraille rappukäytävässä ja vielä tervehtiä!
Yaelian, kulttuurien kohtaamisessa on välillä mielenkiintoisia piirteitä!
Iiris, toivottavasti niin.
Inkivääri, joskus on vaan pakko ottaa toinen näkökulma.
Roosa, sehän se -tulla toimeen toisten kanssa, puolin ja toisin. Ajatella, ettei ole parempi toista, ettei se oma elämänmuoto ole ainoa oikea, omat arvot ainoat oikeat ja todet. Aika yksinkertaista.
Hyvä juttu, välillä käänteisestikkin.
Marjut, joo, välillä pitää kääntää näkökulmia.
Epäluuloa ympäri maailmaa, Jame, niinhän se on. Ihminen on aika pelokas.
Ihan justiinsa toissapäivänä otin osaa keskusteluun, jota käytiin tuolla Iineksen blogissa.
Samaa aihetta sivuten.
Huomasin, etten oikein osaa laittaa sanojani oikeeseen järjestykseen, jotta tulisin ymmärretyksi.
Sinäpä osasit!
Ja hyvin viisaasti! Tääpä pää kiittää tästä!
Pakko kertoa: eilen pihalla kuulin elämäni ensimmäistä kertaa ilmeisesti arabiaksi laulettuna Jänis istui maassa.... Lauma natikoita leikki pihassa ja hoilasi - ai että, mulla oli hauskaa. Aivan ihanan kuuloista. Samoin monta kertaa on tehnyt mieli mennä ensin alakertaan syömään ja sitten kotiin natustamaan sitä näkkäriä *möks*. Olen kai myös kertonut miten samaisen perheen nuorimmaisen kanssa ajelimme hissillä, kun hän asui 1. krs:ssa ja minä 3:ssa. Hurjastelimme kahteen kertaan jopa 4:ssa (salaa kaikilta mumeleilta), hui!
Jos muualta tulleet ovat ikuisesti maahanmuuttajia, niin eikö myös kaikenmaailman fazereita ja finleysoneita pitäisi kutsua maahanmuuttajiksi?
Arja-Anneli en minä tiedä, ovato nämä sanat niin viisaasti järjestyksessä, mutta valottavat asioita vähän eri kantilta.
Joo, Sirokko, kärjistettyä pitää olla, mutta niin kuin sanoit, asioita voi halutessaan katsoa niin eri kanteilta. Joskus se olisi ihan suotavaakin -ettei tyytyisi vain siihen yhteen näkökantaan, omaan, jota pitää totuutena.
Jep, Polga, ei omistus- ja muut osaomistuasumismuodot ole pois laskuista, tähän tarinaan vaan piti saada vähän kontrastia.
Hissiterroria!!!!
Somalilapset leikkivät kirkonrottaa meidän pihalla.
Pisara, kai se on ikuinen stigma -kerran maahanmuuttaja, aina maahanmuuttaja. Aika vasta armahtaa, ainakin pohjoismaalaiselta kuulostavat nimet ja ulkonäöt.
Ja ehkä raha.
Nim.Merk omakohtaisia kokemuksia:D
Minäkään en omista mitään, Polga!
Joskus niin voi tapahtua, tienoo hiljenee, Ari.
Isopeikko, en minä kiusaa, minä kiusaannun joistakin ihmistyypeistä, joihin törmää livenä tuolla turuilla.
Useimmiten kuitenkin ne suomalaiset!
Aika usein, Harakka.
jl, täällä ei pahemmin keskustassa näy lapsiperheitä liikenteessä kauppojen sulkemisen jälkeen, no, nukkumaanhan pienten pitää jo siihen aikaan mennä. Vaan totta, tunnelma on erilainen. Tosin en pelkää liikkua keskustassa, mutta ei se välttämättä mitenkään mieltä ylentävää esim. viikonloppuisin ole.