Nämä on biisejä jotka jotenkin etäisesti tunnistaa, että jonnekin muistiin on painunut, muttei saa millään mieleen että missä ja milloin.

Tämä jälkimmäinen etenkin tuntui tutulta, varmaankin olen sen sitten radiosta kuunnellut/kuullut, tutulta se tuntuu.

Muistan!!!! :D Ihana, kuuluu suosikkeihini - tästä lähti liikkeelle ikuinen rakkauteni amerikan alkuasukkaisiin...

Bändin ulkoiseen olemukseen liittyy Paul Reveren nimi (toinen samanniminen oli jenkkien muinaisia sotasankareita ja patriootteja)

Hirlii, tuota alempaa aikanaan soitetiin aika paljon, varmaan sieltä se muistijälki on.
Oliko messuilla kivaa?

Halo, kun törmäsin tähän tuubissa, niin jysähti muistaminen päälle! Oli kyllä päässytkin unohtumaan.

Ei minulle tuttu mutta pidin, enemmän alkuperäisestä versiosta. Ja nyt on vähän sivistyneempi olo:)

Ihan tuntematon suuruus minulle, mutta paul Reveren tiedän:

Paul Revere (1. tammikuuta 1735 – 10. toukokuuta 1818) oli yhdysvaltalainen hopeaseppä ja Amerikan vallankumouksen patriootti. Hän on päässyt historiaan osassaan viestinviejänä vapaussodan aloittaneessa taistelussa, jonka uhkasta hän ratsasti yötä myöten varoittamaan muita.

Paul Revere oli menestyksekäs ja arvostettu käsityöläinen, joka oli mukana kehittämässä Bostonin tiedustelutoimintaa ja hälytysjärjestelmiä brittien sotaväen varalta.

Pisara, heh, vai sivistyneempi olo :)

Ari, siinäpä tuhti tietopaketti Reverestä...!

Ai, messuilla? Joo, olihan se kiva nähdä ihmisiä. Kirstiä ja Tuijaa haastatteli minusta vähän höhlä toimittaja, ihan kuin ei olisi lainkaan perehtynyt asiaansa. Kirjailijat itse puhuivat ihan asiaa.
Seuraavana lavalle tuli Eija Mäkinen joka haastatteli Heidi Krohnia, ja ero oli huomattava, toimittajan työssä ja Eijan eduksi.

Sitten menin kuuntelemaan Hannu Laurmaata, joka puhui asiaa, mielenkiintoisia asioita suomalaisesta väkivallasta. Nina Repo haastatteli, ja hyvin. Sen jälkeen olisi voinut jäädä kuuntelemaan Masennuksesta ja Uupuneesta naisesta, mutta jäti n väliin ja menin ostamaan kirjoja.

Pieni kirjapuoti oli kätkenyt runokirjasi, kävin siinä monta kertaa nostelemassa kirjapinoja mutten kysynyt sitä - olen niin kömpelö semmoisessa. Jos oisitkin seissyt siinä, niin olisin tarjonnut sen lonkeron.

Hirlii, harmi, jos haastattelija ei ole perehtynyt asiaansa. Mäkisen Eija on varmaankin ihan eri luokkaa eli pätevä.

Heh, minäkään en olisi jäänyt kuuntelemaan masennuksesta ja uupuneesta naisesta...

No höh, mihin ne sen runokokoelman olivat piilottaneet :) Olisit nostanut metelin....

Mule nämä oli aivan tuntemattomia,mutta kiitos tutustuttamisesta. Tuossa alkuperäisessä oli hyvä video ja sanat pistivät miettimään.....

Luulin jo kerran kommentoineeni.

Hirveän tuttuja biisejä, jotka vain olen tyystin unohtanut. Mukava kun palautit mieleen.

Yealian, kiva kun voi tutustuttaa uusiin kappaleisiin.

Kari, minäkin olin ihan unohtanut, kiva kun tuubista aina välillä tulee eteen kadonneita muistoja.

Pidin enemmän tuosta ylemmästä tulkinnasta, se oli ennestään tuntematon.

Indian reservation oli kai sitten jotenkin tuttu, koska "cherokee people" -kohta tuntui tutulta.

Täytyy sen sitten olla tuttu, Tuima, jos kerran kertsi muistui mieleen.

Minulla on sama tunne kuin Hirliillä, hämärä muistikuva biisistä, mutta tuttuus voi johtua myös siitä, että kappaleessa (niin alkuperäisessä kuin Raidersin versiossakin) on niin vetävä tempo, aitoa lumoa. Toistan jo itseäni, mutta onpa nastaa, kun jaksat kaivaa juutuubin arkistojen syvyyksistä näitä menneiden aikojen helmiä.

Ja sitten hämmästyksen ja ilahtumisen huudahdus: onpa mukavaa, että Hirlii tykkäsi kuunnella Heidin ja minun jutustelua. :-D 15 minuuttia on vain niin kovin lyhyt aika, varsinkin Heidille, joka haluaisi selittää asiat perusteellisesti ja kertoa monta, monta tarinaa.

Uusi kappale mulle, mutta ihan mielellään tuon kuunteli. Eka video & versio oli vähän liian hidas.

ihan vieraita kummatkin, mutta sepä ei haittaa lainkaan, kuuntelutuokiosta nautin kovasti!

Uskon, että minäkin olisin tykännyt kuunnella sinun ja Heidin juttelua, Viides rooli, harmi, etten päässyt paikalle.

Timo, jep, alempi on vähän "myyvempi" temmossaan.

Kiva niin, Juanita.

No jopas on kumma sunnuntaiklassikkokierros, kun tormasin jo toisen kerran biiseihin, joita en muista ennen kuulleeni. Tai sitten tama on sita dementiaa. Mutta tykkasin naista tosi paljon.

No, eihän se voi olla dementiaa, Itkis!

Luulin kanssa ekaksi, että en tiedä koko biisiä, mutta tuo jälkimmäinenhän oli ihan tuttu ! Tosin sitä tuli kuunneltua suomenkielisenä versiona silloin joskus nuorena ;o) Tosin en kyllä muista kuka tämän esitti suomeksi....

Hane, en muista kuulleeni tätä koskaan suomenkielisenä, mutta tuohon aikaanhan käännösmusiikki voi hyvin, joten varmasti se on suomeksi levytetty.

Mites ihmeessä tämä on jäänyt väliin??? Ja vielä näin komea nuoruuden biisi. Ugh!

Jaa, en minä vaan tiedä, miksi on jäänyt väliin, Lepis. Vaan täällähän tämä pysyy.