|
|||
 |
|
||
|
02.10.2009 - 12:05
Viime yönä näin unta, että voitin Valkoiset talot-romaanillani Finlandia-palkinnon. Se oli aika yllättävä uutinen, sillä en edes tiennyt, että olin ollut ehdokkaana. Tieto voitostani tuli sähköpostiini, ja viestissä oli lyhyesti ”SusuPetal on voittanut Finlandia-palkinnon. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi tänä vuonna ei järjestetä julkistamisjuhlia. Voisitteko ilmoittaa meille pankkitilinne numeron, jotta voimme maksaa palkintorahat tilillenne”.
Meilin oli lähettänyt finlandia.valitsija at jotakin. Meilin liitteenä oli lista ehdokkaista: siellä oli uusin Tervo, uusin Westö, uusin Hotakainen, uusin suomenruotsalainen, uusin esikoinen, uusin Mäkelä, uusin Sainio ja niin edelleen. Klassikkolista siis, ja listan alimpana luki Valkoiset talot.
Valitsijan nimeä ei missään kerrottu, vaikka guugletin innolla. Päättelin, että valitsijan täytyi siis olla joku kanssabloggaaja.
No, rahat tulivat tilille ja sitten minulle soitettiin Akateemisesta kirjakaupasta. Tulisinko kertomaan Kohtauspaikalle miten kirjani ovat syntyneet, missä on angstisuuteni alkulähde ja viitsisinkö ylipäänsä tulla näyttäytymään, sillä kuka helvetti on SusuPetal? Vastasin, että en tule, sillä minua ärsyttää suuresti, että ihmiset vain tuijottavat kahta silmäpariani, eivätkä ole lainkaan kiinnostuneita teksteistäni.. Ikään kuin kirjailijan ulkoinen habitus olisi mielenkiintoisempaa kuin mitä korvien ja kansien välistä löytyy. Ok, akateeminen totesi, siinä tapauksessa emme ota kirjojasi tänne myyntiin. Tilatkoot halukkaat niitä nettikaupoista.
Seuraavaksi naistenlehdet halusivat haastatella minua. Sanoin, että olen valmis puhumaan kirjoistani, kuvistani, taiteesta ja yhteiskunnallisista asioista, ja että minua saa kuvata vain takaapäin vastavaloon. Tämän jälkeen ei enää tullut haastattelupyyntöjä.
Herättyäni tajusin, että yksi Finlandia-palkinto ei todellakaan muuta elämää. Voin jatkaa bloggaamista samaan malliin kuin ennen, yhtä rauhassa, yhtä tuntemattomana. Aika vapauttava tunne.
Sen verran olin kirjallisissa fiiliksissä aamutuimaan, että etsin kirjahyllystäni rakkaimmat mieheni, ja vietin heidän kanssaan mukavan hetken keskustellen kirjallisuuspalkinnoista.
|
Kirjoittaja
Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Hieno uni, kieltämättä. Ajattele nyt, pääsisit naistenlehtiin jakelemaan sisustus- ja pukeutumisvinksuja "SusuPetalin Joulu" jne. Ruokaohjeita ja muuta tärkeää sekä kirjallista esiintymistä *muahahhah*. Sitten tulisin ruinaamaan omistuskirjoituksia - etkä sinä kirjoittaisi! Eihhhh...
Olet heräävinäsi läpihikisenä tarkistamaan tilisi saldon.
Ulkona välähtelevät salamat. Menet ikkunaan katsomaan...
Angstisuutesi alkulähde ... hehheh, kirjallisuuden keltaisen lehdistön tekemä kysymys, kiinnostaa kirjalliset juorut ja kirjailijan sielunelämä. Mikäköhän sellaisenkin perverssion alkulähde oikein on?
Ai, et tunnusta, Polga. Epäilen kyllä edelleen sinuakin.
Hmm, SusuPetalin joulu...no, Lumpuissa ja Lureksissa pääsee aika hyvin kurkistamaan välillä SusuPetalin elämään.
Iisi, silmittömänä! Juuri niin. Eikun silmäleikkaukseen:)
Hirlii, sain eilen uuden lääkekuuri uusiutuneeseen poskiontelotulehdukseen, näköjään inspiroivia mömmöjä...
Human interest on varmaan sen perversion alkulähde.
Ai ei julkkiksena olo kiinnosta? Mika sua vaivaa? 'Kaikkihan' nykyaan haluaa julkisuuteen ja jotkut jopa haaveilevat siita ammattia, 'julkkis'!
no. Paranemisia! :)
HPY, oli vaan unta.
Katilein, oli se aika riemastuttava.
Jep, antibiooteilla autuaat unet :)
Joo, ei kiinnosta, BLOGitse, taidan olla vähän outo.
Vaikka kyllä sä olisit hieno nastenlehtiin, ainakin, kun Lepiksen sivuilta katselin sun kuviasi, olit niin muoti tietoinen nainen, että sinne mukaan vaan...he!
Mutta..kyllähän se kirja oli hyvä, että mun mielestä voisitkin saada jonkinlaisen palkinnon siitä ihan oikeestikkin!
Niinpä, Unelma se on vielä uneksimatta :)
Onneksi on aamut, Arleena!
Harakka, olin kyllä niissä paperinukeissa niin naisellinen, että huh! Pitääkin laittaa niistä mainos omille sivuillekin.
Kutis, me pysymme meinä, tapahtui sitten unissamme vaikka mitä! Tosin Finlandia-palkinto on aika pientä valuuttaa verrattuna sinun lottomiljooniisi!
Joistakin unista ei halua herätä, Isopeikko, sellaisia vaan näkee niin harvoin.
Helmipöllö, höh, jotkut unet ne vaan toteutuvat :) Lumesta en kyllä aio nähdä unta!!!!!
Minuakin jäi kiinnostamaan valitsijan henkilöllisyys, Tuima. Ainakin sen täytyi olla bloggaaja, koska bloggaajat ovat fiksuja :)
Kiitos, kiitos, Suvi-Anniina!
VT tuli luetuksi jo aikaa sitten. Hyvin rakennettu, olisihan siinä ainesta.
No höh, Ippu, illuusioiden särkyminen ei ole kivaa. Melkin on siis tavis :(
Helppo lupaus, Lepis, et sinä ehdi muutenkaan lukea mitään!
Mutta huom, Hämeenjussi, en sentään kieltäytynyt rahoista! Kiva, että VT sitten tuli perillekin.