Noinhan siinä sitten käy - melkein jo käynyt.

Ohjelmassa oli kyllä mielenkiintoinen näkökulma sairauksiin - huippu-urheilijoitahan sitä vasta leikataan, kaikilla tai ainakin melkein on astma, mutta heidän kulunsa terveydenhuollolle ovat ikään kuin hyväksyttävämpiä. Odotan jatkoa kertomukselle;)

Kaiken kokenut kaiken tietää....

Kertomus vielä elävästä ehkä elämästä. Auts! Sattuu!

Nyt sanon jotain tosi epäkorrektia. Olette varoitetut.

Olen samaa mieltä siitä, että terveysintoilu on mennyt liian pitkälle, siinä mielessä, että kaikkia vaaditaan elämään terveysnormien mukaisesti tai ovat HUONOJA ihmisiä.

Toisaalta meillä ilmenee myös älyttömästi toista ääripäätä. Esimerkiksi nyt vaikka sydän- ja verisuonitaudit. Näiden ehkäisyyn ja alkavan vaiheen hoitoon on olemassa tunnettuja keinoja: lopeta tupakointi, syö vähemmän, ulkoile enemmän. Mutta auta armias jos menet ääneen sanomaan, että näiden pitäisi oikeasti olla ensisijaisia keinoja, ja lääkityksiin pitäisi mennä vasta sitten kun niitä oikeasti on kokeiltu... Ei se käy! Ei ihmiseltä voi vaatia vastuuta omasta terveydestään! *Lääkärinhän* tehtävä se on parantaa ihmisiä, ei ihmisen itsensä!

;)

Ei tuo epäkorrektia ollut, olipahan totuus. Ei kuitenkaan koko totuus.
Esimerkiksi sinuiittia sairastava tarvitsee saarnansa vasta antibiootin jälkeen. Siltikin vaikka olisi tupakoitsija Ne jotka hutkimista tarvitsevat, hutkittakoon tutkimisen jälkeen.

Inkivääri, tulihan siinä vähän sellainen olo, että voidaan arvottaa sairastuneet jollain mittarilla.

No, tässä oli pakinaa suurin osa, Polga, eikä pakina aina välttämättä perustu täysin autenttisiin tapahtumiin...

Janka, olen ihan samaa mieltä kanssasi. On paljon, mitä ihminen voi tehdä terveytensä puolesta, ja olisi suotavaakin tehdä, mutta jos jokin pahe, niin kuin tuossa ohjelmassa sanottiin, on olemassa ja tulee sairaus, niin ehkä sitä apua kuitenkin tarvitsisi. Lääkäriltä. Ensisijaiset ja ennaltaehkäisevät keinot ovat jokaisen ulottuvilla, mutta sairauden hoitoon tarvitaan myös sairaanhoitoa.
Ja niin kuin Polgalle tuossa sanoin, tämähän oli pakina eli överiksi kuuluukin mennä tarinan ja kärjistysten, mutta mukana myös häivähdys totuutta.

Reine, olitkin samaan aikaan linjoilla. Kyllä, ensin hoito, sitten saarna ja toivottavasti uuden terveellisen, tavan alku.

Totta on, että jossain vaiheessa pientä syyllistämistäkin tarvitaan, juuri sen verran, että se ei vie toimintakykyä vaan saa toimimaan. Se on kuitenkin eri asia kuin se, että hoidetaan puhjennutta sairautta tai ei tai että lihavalle tulisi korkeampi maksu.
Kuitenkin tiedämme myös lihavia terveitä ihmisiä ja sairaita laihoja, ei se olisi oikeudenmukaista.

Ja sitä paitsi - ne rahat voitaisiin ottaa vaikka kaikesta siitä mainonnasta, jolla meitä houkutellaan tekemään epäterveellisiä valintoja;)

Olipas hauskopja vastauksia potilaalle!
mahtaiskohan tolla vauhdilla enää ketään oikeesti parantua?
Ei varmaanlkaan.
Ja onhan se terveysintoilu mennyt vähän liian pitkälle munkin mielestä.
Ei kaikki voi olla langanlaihoja. Geenit vaikuttaa myös siihenkin paljon, ja niinkuin moneen sairauteenkin.

Onpahan vaikeata päästä lääkärille.....

Huh, tuli jotenkin sellainen olo, että seuraavan kerran lääkäriä tavoitellessa käy juuri noin...

Loistava kirjoitus, ihan alkoi naurattamaan, vaikkei tässä oikeasti mitään hauskaa olekkaan.
Mekin usein vitsaillaan, että vaikka olisi tikku sormessa, johtuu se tupakanpoltosta tai sitten olet vaan läski...

Inkivääri, tuo maksujen määräytyminen voisi olla tarinan jatko, vähän jo mietinkin sitä.

Harakka, niinpä, harvemmin sitä pääsee valitsemaan mihin sukuun syntyy.

No, vähän kärjistettyä, Yaelian, itse asiassa olen aina päässyt lääkärille, jos on ollut tarvetta. Ainakin tähän asti :)

Älä anna periksi, Mymskä, tämä on vain pakina!

SuviAnniina, joskus kirjoitinkin siitä, että jokin johtuu jostain muusta kuin siitä mikä on, esimerkiksi tikusta sormessa.

Mitä jos kokeilisi vastata kyselijälle, että en suostu kertomaan, lääkärille sitten kerron. Ja pyytäisi muutaman kuukauden päästä sairauskertomuksensa luettavaksi, vois olla mielenkiintoista luettavaa.
Mahtoiko pakinassa kovin paljon olla kärjistyksiä, mää vaan pikkusen epäilen asioiden noin olevan.

Roosa, luulen, että jos ei kerro, ei pääse lääkärille. Ihan varma en ole, mutta sellainen tunne minulle on.
Ai, että niinkö totta tämä pakina :)

Olette varoitetut - nyt MINÄ raivostun!!! Ja tiedätte varsin hyvin miksi, PERKELE.............................................................................

Minusta yksi humoristinen puoli tässä on se että ihmisten halutaan elävän pitkään mutta ei olevan vanhoja.
Ihmiset halutaan pitää kunnossa ja he elävätkin pitkään mutta ne viimeiset vuodet ovat helposti niitä vähiten onnellisia. Jossakin ylitäydessä laitoksessa liukuhihnahoidossa tai radiossa etsittävänä dementikkona.

Polga, rauha, rauha!!!!

Offset, elä vanhaksi, mutta älä sairastu. Elä pitkään ja pysy terveenä. Niinpä.
Elämän absurdiutta.

Ei, rauhaa EI tule. Tuo ihminen EI tiedä, mistä hän puhuu; on asioita ja on tiettyjä asioita, on sairauksia ja toisia sairauksia, on vammoja ja toisenlaisia vammoja. Näistä kun kehittää kunnon cocktailin, niin tulepas tänne, perkele, vetäisen nokkaan just!

Muutenkaan olo ei ole maailman ihanin. W:n kuolemasta tulee 6 v. huomenna ja ajattelin vetääkin itseni samantien kaulakiikkuun.

Ja koska ihmisten ei haluta elävän vanhaksi, olen jättäytynyt seulonnoista (että ns. normaalit ihmiset pääsevät niihin halutessaan oikeaan aikaan!) pois jo monen vuoden ajan - ei siis PAPAa, ei mammografiaa, ei muuta kuin PVK, jos pakotetaan. Repikää siitä huumoria, vettu!

Minä oikeasti olen vihainen, pahoitin mieleni ja suorastaan raivoan täällä - jos joisin, vetäisin persekännit juuri nyt! Sinä saatanan terveysfasisti, lopeta sinä syöminen juuri nyt! Lopeta kahvin ja teen juominen juuri nyt! Kyllä sekin addiktoi, ainakin.... Että osaakin olla..

Sorry, Shushu, ja vielä sinun blogissasi, mutta en voi mitään. Pyyhi pois, jos haluat ja välitä viesti. Minä EN siihen pysty. Nyt katkes kerrankin meikäläisen paskasangon ripa totaalisesti - en minäkään ihan kaikkea voi hyväksyä.

Pyöräilykypärähysteria (onko se nykyään jopa pakko?) on osa tätä terveysfasismia. Tätä menoa myös kävelykypärät tulevat jossain vaiheessa pakollisiksi, koska kyllähän jalankulkijatkin kompuroivat. Ja ne jotka eivät ole käyttäneet kypärää liukastuessaan banaaninkuoreen tai mustaan jäähän saavat syyttää itseään jos pää halkeaa ja ne voidaan jättää kadulle kuolemaan.

En minä ala mitään poistelemaan, Polga, tuuleta kunnolla vaan. Ei mielen pahoittamista tarvi pyytää anteeksi.
Vähän kyllä ihmettelen, ettet papaan ja mammografiaan mene, mutta eihän se minulle kuulu (saanpahan vaikka sinun vastaanottoaikasi:))
Rankka päivä huomenna, vaan ei se kaulakiikku ole ratkaisu. Ihan itsekkäistä syistä en halua sinua kiikkuun, sillä kenen luokse minä sitten tulen syömään sekkujen herkkuja ja lainaamaan kirjoja? Älä. Olet tärkeä. Muillekin kuin minulle.

...

Pisara, ainakin nastat pitää olla kengissä, ne tsekataan ekaksi, kun ambulanssi tulee...

Mua kyllä nauratti tämä Susu Petalin juttu ja tuli vielä yksi juttu mieleen (tämä on sitten todella mustaa huumoria eikä kenenkään pidä loukkaantua):

– Ajanvarauksessa.
– No hei, Potilas täällä. Olisin tarvinnut ajan lääkärille.

– Jaa, minkä takia?
– En jaksa elää.

– Hmm, katsotaan. Mites on, täältä koneelta näkyy, että olet ennenkin yrittänyt kuolla.
– En vain ole onnistunut.

– Ilmankos. Ihan väärällä lailla olet sitä yrittänytkin. Luuletko sinä muuten, että täältä noin vain voi lähteä? Ei se kuule helppoa ole muillakaan, sitä tulee noin itsekeskeiseksi kun ei ole muuta tekemistä kuin suunnitella itsemurhaa. Olet sitä paitsi aivan liian nuori, kuolemakapseleita saa vasta kun on kunnolla vanha, oikeasti vanha. Yli seitsemänkymmentä pitäisi olla. Sinun täytyy nyt kyllä mennä vaikka vapaaehtoiseksi johonkin yhdistykseen, että tapaisit muita ihmisiä ja ymmärtäisit ettet sinä yksin ole täällä. Otat nyt vain itseäsi niskasta kiinni ja menet mukaan vaikka jonkun yhdistyksen toimintaan mukaan, kaikkia kuule tarvitaan tässä lamassa. Laitan sinulle ajan kolmen kuukauden päähän, tulet ensin terveydenhoitajalle, hän arvioi tilanteesi sitten. Hauskaa päivän jatkoa.

Kyllä se noin tahtoo olla. Terveet ne vain ajanvarausta häiritsee tai ainakin sairaudet on itseaiheutettu, mitäs siinä lääkäriä vaivaamaan. Paranna itse vaivasi,

Kivasti pakinoitu

Heh, Hirlii, ei väärällä tavalla kannata yrittää...joo, niskasta vaan kiinni, uusia harrastuksia ja ihmisten pariin! Siinä lääke kaikkeen. Ei se, että on liikuntakyvytön somaattisen tai psyykkisen sairauden takia, saa olla mikään este. Kaikkihan on kiinnii asenteesta!

Itsehoito on kova sana, Arleena, saahan apteekistakin hammaspaikkaa ensi hätään...

Tuo ei ehkä naurata, tuo mitä kirjoitin, mutta sehän se tuntuu olevan ratkaisu kaikkeen: otat vaan kuule itseäsi niskasta kiinni ja menet vaan ihmisten pariin. Vanheneminenkin on kai kohta oma vika.

Pakinasi oli älyttömän hyvä.

Tuo on vasta alkua, totta viikon päästä ja siitä pahenee.

Hirlii, oli se karmeudessaan hauska.

Isopeikko, toivotaan, että ei...

Ei täältä noin vain pääse, ei...;)

Ainakin se vaatii rohkeutta, Hirlii.

Eläminen vaatii rohkeutta, Susu Petal.

Molemmat, sekä että, Hirlii.

No juuri niin! En ole vielä areenalinkkiin tutustunut, mutta näen tässä riemasuttavassa pakinassa totuudensiemenen. Lääkärit ovat jumittuneet tiettyihin ennakko-odotuksiin eivätkä kykene näkemään vaihtoehtoja. Tupakka on helppo syy p-ontelotulehdukselle, mutta tuskinpa se pelkästään tupakasta johtuu. Mutta jos tupakoit, sitä ei oteta vakavasti.

Minulla on kerran ollut p-ontelotulehdus, joka ei muuten tosiaan parane ilman antibiootteja. Eräällä ystävälläni (joka ei tupakoi) tuntuu olevan krooninen flunssa jne. Tasan ei käy joululahjat.

Eräs suuri ennakkoluulo, jonka kohtaan itse IHAN AINA lääkärissä ja jopa monien muiden ihmisten parissa on se, että minulla on PAKKO olla jotain puutostiloja, koska en syö lihaa. Ainakin raudanpuutetta on oltava enkä varmaan saa kalsiumiakaan riittävästi ja plaa plaa.

ja sitten testeistä paljastuu, kuinka hienot veriarvot, rasvat ym. minulla on. vasta sitten loppuu se kyttääminen, ruokaohjeistus (arvaa onko muuten kyllästyttävää käydä ravintokeskustelu aina uudella lekurilla) ja kalpeuden päivittely (ihonvärini on silmiinpistävän vaalea, mutta ei se ole sairaus).

oho, tuli avautuminen. Hyviä kirjoituksia lukiessa voi käydä niin!

On noissa jutuissa totuutta. Sain viime vuoden joulukuun alussa keskussairaalasta lähetteen kaupungin reumaan erikoistuneelle lääkärille, kontrolliin puolen vuoden päähän. Keväällä soitin varatakseni ajan ja hoitaja kyseli vointia. Sen jälkeen hän kehotti soittamaan uudelleen syksyllä, kun lääkäreitä ei silloin vain ollut. Kuukausi sitten soitin ja hoitaja kyseli vointia, huomautti minun sentään työssä jaksavan, totesi heillä olevan nykyisin käytössä "porrastetun vastaanottojärjestelmän" ja lupasi toisen hoitajan soittava minulle maanantaina. Odottelen vieläkin sitä maanantaita.

Nasevasti inspiroiduttu. Itse juttua en tosin nähnyt, Kirstin blogista vain luin siitä juuri äsken. Joskus se voi olla melkein tai ihan noin, valitettavasti.

Tämä on aivan selvästi fiktiota - yksikään terveydenhuoltopuolen puhelimeen vastaava yksilö ei uhraa yhteen potilaaseen noin paljon aikaa eikä vaivaa.
Lääkäreistä puhumattakaan: on aivan ylioptimistista kuvitella, että yksikään valkoasuinen ylipäätään tutkisi kenenkään sairauskertomusta noin tarkasti. Tai että aikoja saisi 3 kk päähän, kun ajanvarauskirjat täytetään vain 3 vk kerrallaan ja silloinkin ne ovat täynnä heti ensimmäisen puolen tunnin aikana ajanvarauksen alkamisesta.

Noin muuten on ehtaa faktaa tietysti se kuinka potilas on itse itsensä hoitamisesta vastuussa, vain ja ainoastaan ja ensimmäiseksi ja viimeiseksi ja vielä siinä välissäkin.
Pilkkujen kohdalla, jos sellaisia tuohon kuuluu, on sitten apteekki ja käsikauppavalmisteet.
Kaikkihan me tiedämme ilman kertomistakin että tupakkaan tukehtuu ja läskin alle läjähtää.

Elegia, avaudu vaan, ja muista syödä riittävästi rautaa ja käyttää poskipunaa!

Kari, se maanantai ehkä tulee vielä joskus, ehkä, ehkä, ehkä, ehkä...

jl. kannattaa katsoa tuo ohjelma, ihan ajatuksia herättävä.

tienpäällä, arvelinkin, että joku huomaa noista mainitsemistasi seikoista johtuen, että juttu on todellakin ihan fiktiota...:) Vaan, sinähän se myös tiedät, että " potilas on itse itsensä hoitamisesta vastuussa, vain ja ainoastaan ja ensimmäiseksi ja viimeiseksi ja vielä siinä välissäkin."

Täällä on keskusteltu kevyesti ja painavasti. Eli Susu, kirjoitit aiheesta joka herättää tunteita ja josta piti kirjoittaa.

Polgalle vielä, voimia vaikeaan vuosipäivään.

Hyvin iski aihe, Reine. Tärkeä monelle, ja kokemuksetkin ovat aika hurjat.

Totta, minähän se tiedän - molempien asianosaisten suunnalta katsovana.
Harmi vain työnantaja eli sairaanhoitopiiri ei tätä itsensä hoitamisen tärkeyttä lainkaan riittävästi arvosta kohdallani, usko eikä siihen näin ollen täysiä mahdollisuuksia suo.
Kelakin huonommin kannustaisi...

Tekisi mieli lähettää linkki tähän kaikille niille tuttavilleni, jotka aina vaahtoavat siitä miten "itseaiheutettuja sairauksia" ei tulisi hoitaa verorahoilla. Varsinkin kun se raja mitä hoidetaan on aina niin, että muita ei tarvitse hoitaa paitsi minun sairaudet.

Tupakoimaton autokaahari on sitä mieltä ettei tupakoivan keuhkosyöpää tarvitse kustantaa yhteiskunnan varoista, mutta jos hän ajaa kolarin niin se on ihan eri asia.

Pahaa pelkään, että koko ajan mennään sinne päin, että potilasta itseään syyllistetään sairauksistaan ja yhä enemmän velvoitetaan hoitamaan omatoimisesti. Saattaapi olla, ettei sekään aika niin kaukana ole, että ns itseaiheutettujen sairauksien hoitoon ei Kelalta heru mitään. Hirvittää ajatellakin.
On jo nähty, että meistä heikompiosaisempien, esim alkoholistien hoitoon pääsy on paikka paikoin lähes mahdotonta. Näin on näreet.
Loistava pakina ja kommentteja tuntuu satavan.

Niin, tienpäällä, kyllähän se kannustus välillä ihan hyvää tekisi.

Jep, hyvä esimerkki tuo tupakoimaton autokaahari.

Aimarii, toivon mukaan systeemiä ei olle ajamassa samaan suuntaan kuin esim. Amerikassa, jossa vain sairasvakuutuksen hankkineet saavat (kallista) hoitoa.

Hirtehistä. Hurjaa ja kurjaa, mutta hemmetti että osasit turinoida niin että huumoriksi menee. No, mikähän on meno sitten kun eliniänodote toteutuu ja porukka elää 120-vuotiaaksi! Siellä on satavuotias ottamassa puheluita vastaan ja sanoo noi samat sanat ;) No ei vainenkaan, jos joku hullu haluaa elää 120-vuotiaaksi, halutkoon rauhassa ja turhaan. Me ollaan myrkytetty (pakokaasut, teollisuus, sähkömagneettinen säteily, viina, rööki) itteämme jo niin monta vuosikymmentä, että johon on superruumis jos ei näihin myrkkyihin kuole enemmin eikä myöhemmin.

Kutis, kunhan eläkeikää nostetaan, niin siellä voi todellakin vastata satavuotias!

Olen itse sekä nuori lääkäri että (masennus)potilas. Ymmärrän täysin tämän jutun kommentoijien turhautumisen, kun lääkärille ei pääse. Siinä tosin monet ovat väärässä, etteikö valkotakkeja kiinnostaisi potilaan hätä, tai että "itseaiheutette=ansaittu" olisi meikäläisten linjaus. On varmaan turhautuneena potilaana vaikea kuvitella terveydenhuoltoalan ammattilaisten turhautumista, kun seitsemän lääkärin virkaa hoitaa kolme, jonot ulottuvat neljän kuukauden päähän ja käytännössä vain akuuteimmat asiat pystytään hoitamaan. Vaikka kuinka venytään, ylhäältä tulee vain lohdullinen kommentti "resursseja ei ole". Voitte varmaan ymmärtää, että tämä tilanne ei ainakaan omaa masennustani helpota. Erityisesti kun pidän itseäni melko empaattisena ja ajattelevana ihmisenä, vaikka lääkäri olenkin. (joo, tää viimeinen oli ironiaa).

Hauskaa ironiaa, statisti. Resurssipula on asia, joka turhauttaa sekä työntekijät että asiakkaat/potilaat. Työntekijät uupuvat, sillä systeemi on vaikeasti muutettavissa.

Itselläni on hyvät kokemukset terveydenhuollosta, ja tämän pakinan piikki ei ollut suunnattu työntekijä -vaan päättäjätasolle.

SusuPetal,
niin totta. Tää ei ole mukavaa kellekään. Maailmassa on selvästi virhe ;)
Mutta halusin myös sanoa, että olen seuraillut blogiasi ei-bloggaajana parin vuoden ajan enemmän tai vähemmän säännöllisesti, ja kirjoitat todella ajatuksia herättäviä tekstejä! Monet asiat näkee myös eri näkökulmasta kun on sekä avun tarvitsijan (saajankin, onneksi) että antajan roolissa. Kirjoituksiasi on tosi kiintoisaa ja antoisaa lukea. Kiitos sinulle siitä.

Maailmassa on paljon virheitä, Statisti. Näkökulmia on hyvä olla useampia, samaa mieltä. Joskus kannattaa kääntää asiat päälaelleen, niin tulee uusia tuulia omiinkin ajatuksiin.