Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
24.08.2006 - 00:26


se kiskaisi minut juuriltani
mies
tuli otti vei mukanaan
saman tien
lähdin enkä katsonut taakseni
vanhan potkin tieltä
mies
se mies

istutti uuteen kaupunkiin
piti kukkana
kämmenellään silitti
pienenä makasin sylissään
minua soitti kitaran lailla
se mies

nukutti minut
vei
uniin joita katsoimme silmät avonaisina

sadoilla sormilla tutkimusmatkaa tehden


********

Runotorstain 14. haaste.



sivuaskel kirjoitti 24.08.2006 - 00:40
Perunanverso - rakkaudesta olevaiseen. pohdituttavia rivejä.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 00:42
Niin, Sivuaskel -peruna on perusta(ainakin suomalaiselle), rakkaus samoin:)
Hanhensulka kirjoitti 24.08.2006 - 01:32
Vai nukutti sinut, hyvä kun pidit silmät avoinna. Niinhän niitä unia pitäisi aina katsella, juuriltaan reväistynkin ja vaikka soisi itse kitaran lailla:) Kun vain aina muistaisi. Hieno runo.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 06:45
Niinhän niitä unia pitää nähdä, Hanehnsulka ja aina välillä tulee vielä nähtyäkin:)
riirii kirjoitti 24.08.2006 - 07:50
Wau Susu, upea runo... hieno metaforinen siirtymä potaatista rakkauteen. sitähän se, elämän perusvoimaa
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 08:08
Kiitos, Riirii, perunassa ja rakkaudessa on voimaa!
vintti kirjoitti 24.08.2006 - 08:45
Tästä muistui mieleeni kovin kaunis muisto.
Kiitos Susu.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 08:51
Mukavaa, jos minäkin pystyn joskus tuottamaan kauniita asioita rumien sijaan, Vintti:)
Alastalo kirjoitti 24.08.2006 - 08:51
Täytyy tunnustaa. Tää runo sulatti mustakin runouden ystävän.(muutama muu myös sun runoistasi). Todella kaunis ja vaikuttava runo. Jopa minä löysin tästä rakkauden.Minähän en yleensä ymmärrä runoutta ollenkaan.
kukkis kirjoitti 24.08.2006 - 09:37
Hieno ja herkkä runo, kaunis rytmi. Kiitos!
Titta kirjoitti 24.08.2006 - 09:46
Joskus haaveilin tuollaisesta, kunpa tulis mies veis mut pois, pitäis kuin kukkaa kämmenellä... haaveita, mutta kukapa ei joskus kaipaa jotain saavuttamatonta, sellaista jota ei ole eikä tule...arki on arkea, mutta haaveet...

Ihana runo, pidin kovasti :)
Tui kirjoitti 24.08.2006 - 09:51
Tämä on kaunista Susua, yllättävää! Perunakuva vei sinut rakkauteen, mutta kuvasto tulee kyllä haastekuvastosta. Pidin kovasti, hyvin rakennettu kaari toistoinen, onnellinen loppukin :)
Miss Foxy kirjoitti 24.08.2006 - 10:46
...se soitti mua kuin torvea...millaistahan se olis : D
KB kirjoitti 24.08.2006 - 10:47
Hienoa nähdä, että tekstejä syntyy tasaiseen tahtiin.

Luovuus on
loputon.
Titta kirjoitti 24.08.2006 - 11:46
Ihmettelin tuota perunajuttua mielessäni, kunnes se selvisi....
Tommi kirjoitti 24.08.2006 - 12:50
Kuvittelin aluksi, että runon minä on peruna... ehkä niin onkin... :)

Runossa kaikki on mahdollista.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 13:07
Mukavaa, Alastalo:) Vaikka uskon kyllä, että olet aikaisemminkin ollut runouden ystävä.

Kiitos, Kukkis!

Titta, haaveet ovat tärkeitä, ja joskus ne jopa toteutuvat.

Joo, Tui, perunat ovat aika yllättävä inspiraation lähde:)

Hmm, Miss Foxy...ääneäkästä?

KB, pitkästä aikaa! Joo, tasiaseen tahtiin...

Niin, Titta onhan se aika aasinsilta, kun perunasta rakkauteen, mutta perusasioita molemmat:)



SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 13:09
Niinpä Tommi, sitä voisi todellakin ajatella niin! Hah, aika hauskaa:)
virkkis kirjoitti 24.08.2006 - 18:48
Hieno runo Susu. Siivoilin tuossa suosikkilistaani, sinä säilyt siellä varmasti. Kesän jälkeen tulee useammin käydyksikin.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 18:56
Hei Virkkis, mukava kun kävit -ja totta, syksyn pimeinä iltoina voi vierailla useamminkin:)
Sami kirjoitti 24.08.2006 - 20:32
"...soitti kitaran lailla"! Varisitko multaa olohuoneen matolle? Joktappauksessa viehättävä runjo.
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 20:42
Ei vähä multa haittaa, Sami:) Soittaminen on aika lunkia touhua.
Anna kirjoitti 24.08.2006 - 21:26
Tämä kosketti minua todella, tutkimusmatka ja yhteiset unet. Ihana runo!
SusuPetal kirjoitti 24.08.2006 - 21:47
Matkatunnelmissako edelleen, Anna:)
SIKURI II kirjoitti 25.08.2006 - 03:42
Onpa kaunis! Ja samalla kuin minun tarinani. Kiitos, -Susupetal!
SusuPetal kirjoitti 25.08.2006 - 07:02
Sinun tarinasi, Sikuri! Ole hyvä, siis:)
Anna kirjoitti 25.08.2006 - 07:46
Tuota kirjoittaessani olin, Susu ;)

Vaan enpä ole enää, arki on taas paiskonut kunnolla kapuloita rattaisiin... Jospa tuosta unesta sitten kuitenkin olisi apua.
SusuPetal kirjoitti 25.08.2006 - 08:31
Arki on sellainen, salakavala ja välttämätön paha tasoittamaan euforiaa.
ahmatti kirjoitti 29.08.2006 - 15:36
Oih, tää on vaan niin kamalan kaunis!!! <3
SusuPetal kirjoitti 29.08.2006 - 16:32
Kiitos, Ahmatti:)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa