|
|||
 |
|
||
|
18.08.2009 - 05:40
Kellarin ovi on lukossa. Minulla ei ole avainta. Olen umpikujassa, kuuntelen ääniä pihalta, toivon, etteivät askeleet lähesty. On pissahätä, puristan jalkoja yhteen, väännän ne ristiin. Minua pelottaa. En ymmärrä, miksi talonmies lähtee peräämme. Olemme niin monta kertaa soittaneet talonmiehen ovikelloa, juosseet pois paikalta, nauraneet äänetöntä naurua roskakatoksessa, naapuritalon takana, pusikoissa. Olemme kurkkineet, tulleet varovasti esille, menneet keinuihin takaisin, ottaneet vauhtia ja laulaneet niin, että ääni on kummunnut takaisin korkeitten talojen seinistä. Koskaan aikaisemmin talonmies ei ole lähtenyt ajamaan meitä takaa. Se ei kuulu tämän leikin sääntöihin. En enää pidä tästä leikistä.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Kiitos terälehdistä, Susu
Lepis, kun ei ole sitä avainta!!!
Terälehtiä...hmm, olisikohan siinä hyvä kirjan nimi, Reine?
Nimenomaan, Hämeenjussi, ainakin ennen. Ovatkohan nykyajan huoltomiehet samanlaisia?
Unelma, niinhän se menee, leikki loppuu, tosi alkaa.
Mihinkäs ne kaverit jäi?
Roosa, kaverit meni piloon muualle.
Polga, uudet säännöt on niin vaikea omaksua.
Ajattelin, miten erilaiset lapsuuskokemukset ovatkaan riippuen asuinpaikasta. Maalla piilouduttiin heinä- ja kukkaniityille, viljapeltoihin, pensaikkoon, kiviaitojen väliin.
Totta, Arleena, meillä kaupungissa piilopaikat olivat erit. Enpä ole tuotakaan tullut ajatelleeksi. Sitä pitää kaupunkiasumista niin itsestään selvyytenä.
SuviAnniina, täällä pläjäytellään taas.
Yksi pentu vasiten koetteli tuuraajan hermoja. Lähti karkuun kotikerroksiin, minä perässä. Sain kiinni kotiovelta, soitin ovikelloa selvittääkseni asian. Ketään ei ollut kotona.
Siis avainlapsi ilman avainta!
Lopputuuraus meni koko lauman kanssa hienosti, ottivat mieluusti jopa pihan potkupallopeliin mukaan.
No, se oli pennulta aika surkea pakoyritys, Iisi... hyvä, että sopi löytyi loppuajaksi.
Hane, jostain syystä komentelijoita on mukava härnätä.
Väistämättä, Isopeikko.
Kävin lukemassa blogipersoonia, hienoa idea ja mielenkiintoinen, lisää vain!
Sulla on muuten tajuttoman hienoja kuvia noista blogipersoonista, ne piirokset, niistä saisi muuten hyvän julkaisun ww.issuu.com pdf formaatilla, ilmaiseksi.
Mallina:http://issuu.com/arikoo/docs/portfolio
Minä olen niin laiska koostamaan muuta kuin blogeja, Ari, mutta pitää mennä katsomaan.
Toivotaan, ettei talkkari saa häntä kiinni, eikä huomaa, että tyttö on muuttunut naiseksi.
Ja toivotaan vielä, ettei tytölle käy pahasti, ja vieläkin toivotaan, että talkkari on kiltti mies, ja avaa tytölle vain oven!
Ja vielä toivotaan, että maailma olisi vielä sellanen, kuin ehkä 50 vuotta sitten, ja pikkasen ennenkin, mutta kuitenkin jälkeen sotien.
Mutta silloin oli vielä kunnioitus naisista erilaista kuin nykyään, ja miehet oilivat fiksuja ja kohteliaita.
Mutta tietenkin silloin naiset olivat erilaisia ja miehet myös.
http://issuu.com/arikoo/docs/susupictures
Vau, Ari, upeaa, KIITOS!
Harakka, toivotaan parasta, uskotaan niin.
Ainakin leikkien loppu, Mimosa.