Taloja on neljä. Ne maalattiin alun perin valkoisiksi. Viidessätoista vuodessa väri on muuttunut samean harmaaksi. Jokaisessa talossa on kolme kerrosta, ei hissejä. Arkkitehti on asettanut talot neliön muotoon. Talojen keskellä on piha. Pihalla on keinu, pieni liukumäki ja hiekkalaatikko. Neliön keskellä on myös puilla lämmitettävä tiilinen grilli, kolme puista penkkiä ja puinen pöytä.
Alakerroksissa asuvilla on oma piha. Pieneen pihaan mahtuu muovipöytä ja neljä muovituolia. Jotkut ovat korvanneet neljännen tuolin pallogrillillä. Muissa kerroksissa asuvilla on parveke. Grillaaminen parvekkeilla on kielletty.
Valkoisten talojen ympärillä on lankkuaita. Sekin oli valkoinen viisitoista vuotta sitten.
Valkoiset talot on romaani pelosta, epätoivosta, luopumisesta. Tarinoita ihmisistä, jotka rakastavat, luottavat, uskovat parempaan. Kertomus ihmisistä, joita olemme.
Ei kauan sitten. Ei kaukana. Tässä. Nyt.
Näin lukee Valkoiset talot-kirjan takakannessa. Kirja on siis julkaistu.
Pitkä prosessi kaiken kaikkiaan. Kirjan ensimmäisen version tein jo reilu kymmenen vuotta sitten. Lähetin käsikirjoituksen pariin-kolmeen kustantamoon, joista jokaisesta tuli kieltävän julkaisupäätöksen lisäksi myös jonkinlainen arvostelu kässäristä.
Ihan hyvää palvelua.
Minua ei vaan huvittanut korjailla sillä hetkellä, joten jätin käsikirjoituksen lepäämään muutamaksi vuodeksi. Sitten sain –blogikirjoittamisen aloittamisen myötä- uutta puhtia kaivaa kässäri esiin. Oli kuin olisin lukenut jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä, joten oli helppoa alkaa ruksimaan turhia kohtia yli.
Omia virheitäänhän ei näe.
Kirjoitin osan tekstistä uusiksi, osan hylkäsin kokonaan, tuntematta laisinkaan haikeutta. Ja taas käsikirjoitus lähti levolle kolmeksi vuodeksi. En tiennyt mitä muutakaan tehdä sille, koska en halunnut lähettää sitä kierrokselle kustantamoihin.
Tänä keväänä herätin kohmeiset sanat jälleen, muokkasin ja poistin kaikkea turhaa mitä näköjään tuppaa kerääntymään minullekin, vaikka olen aika lyhytsanainen ja lakoninen kirjoitustyyliltäni. Pyysin blogini lukijoita ehdottamaan kirjalle nimeä ja järjestin äänestyksen kansikuvasta, samalla tavalla kuin viime vuonna tein Toinen painos-novellikokoelmani kanssa. Kustantajana BoD, niin kuin kahden edellisenkin kirjan kohdalla. Omakustanne. Kirja kerrallaan.
Ja nyt on siis kirjan julkistamisjuhlat! Koska olemme virtuaalissa, tarjolla on kaikkea, mitä haluatte. On se sitten leipää tai sirkushuveja. Olkaa hyvät ja nauttikaa antimista!
Ja jos kiinnostaa, kirjaa voi tällä hetkellä tilata täältä, täältä ja täältä, mutta ei tässä varmaan kauan mene ennen kuin se löytyy muistakin verkkokirjakaupoista. Jos asioiminen netissä ei innosta, kirjaa voi kysyä myös kirjakaupoista, kyllä ne tilaavat sen sinulle. Muistakaa myös ahdistella lähikirjastoanne, jotta ne hankkisivat mahdollisimman pian kirjan teille lainattavaksi.
Kippis ja kulaus, urakka on ohi!
Kiitos, kiitos, Ally, on tämä hienoa, vaikka kolmas synnytys jo onkin :)
Minäkö muka hätäinen, Kirsti! En näköjään aina. Kiitos.
Oikeastaan digiaika pelastaa kirjailijat, koska he eivät ole enää niin riippuvaisia kustantamoista.
Jame, kiitos onnitteluista. Jep, onneksi ei ole riippuvainen kustantamoista!
Hieman yliaikaiseksi meni tämä odotus, Savisuti, mutta parempi nyt kuin silloin. Kiitos.
valkoiset talot ja lankkuaitaa!
Vau, mikä juhlaruno, Iiris, kiitos :)
En minä niin pitkäjännitteinen ole ollut, laiska ja muistamaton pikemminkin, Sirokko, ja sitten on ollut kaikkea muutakin hommaa. Kiitos.
ONNEA!
Taas? Eikös se kirja vuodessa ole ihan kohtuullinen tahti, Saara :) Kiitos!
Minäpä jäänkin tähän napostelemaan ja samalla salaa nuuskimaan, mitä täällä tapahtuu, että osaan sitten käyttäytyä jos...
Oi, kiitos kukkasesta, Isopeikko!
Uuna, on tämä niin nopeaa tämä nykyaika! Täällä saa käyttäytyä ihan vapaasti :) Kiitos!
Onnea hirmuisen paljon sinulle saavutuksestasi. Varmasti on upeaa pitää kädessään uutukaista teostaan.
Ei muuta kuin uutta putkeen.
Oli ihanaa päästä juhliin mukaan, siemaisenpa tuosta hieman kuohuvaa,
Yritän saada kirjan käsiini tuotapikaa.
Onhan se ihan kivaa pitää sitä kädessä, Aimarii, kiitos :)
Kiitos, SuviAnniina!
Kiitos, Unelma, kuohuvaa riittää!
Pitaapa ostaa kirja josko siella on lisaa muistoja!! HIH
T. Tuula
Pitääkin mennä tilaamaan ->
Kesälukemistoa siis, on sulla sit prkl:n hyvä markkinapäällikkö ;)
Huh, toivottavasti muistot eivät ole yksi yhteen, Tuula! Kiitos.
Henna, uskollinen lukija, kiitos!
Kiitos, Taru.
Minun markkinointipäällikköni on kultaakin kalliimpi, mutta ei onneksi yhtä kallis, Hirlii, kiitos.
kirjailijalle
Susulle
ja petaalille
( kaverille )
Kari, suosittelen hankkimista, niin kokoelmasi pysyy täydellisenä:) Ei vaan oikeasti, tuntuu kyllä tosi kivalta, jos kirjaa ostetaan ja jos se jopa arvostellaan. Kiitos!
Heh, kiitos, Pekka ja kulaus!
Kristiina, Turun kirjastot ovat hankkineet ainakin edelliset kirjani, joten sielä sitten! Kiitos.
Ovat yhtä tärkeitä ja erilaisia, jl, kiitos.
On totta, että omia virheitään ei näe, mutta kun kirjoituksiinsa palaa esim. vuosia myöhemmin, lukee kuin uutta tarinaa, eikä pidä tekstiä ollenkaan omanaan.
Totta, Sooloilija, sen takia karsiminen on nin helppoa. Kiitos onnitteluista!
No, onhan se vähän pakko, Polga....kiitos :)
Onneksi olkoon Susu! Hienoa! Sinä se vaan jaksat! :))
Ilman muuta konjakki, Alastalo, kiitos ruusuista!
Kiitos, Hamalainen, syreenit tuoksuvat huumaavasti!
Hurmaava kimppu, Roosa, kiitos!
Kiitos, HPY, toivottavasti kirja menee kaupaksi, eivätkä ostajat pety.
Anioni, kiitos sinulle ja kippis!
*haliruttaa*
Kiitos, Mimosa! Tämä oli kyllä harvinaisen pitkäjänteistä minulta.
Kiitos halauksesta, Haaveilija.
Saarasta en kyllä tiedä, Kai...ei kai. Kiitos.
Kuinka ihanaa, mäkin pääsin juhliin mukaan, nyt kilistellään ja skoolataan sulle ja sun kirjallesi!
Jaksaa uskoa, ja seurata haavettaan. Toteuttaa keskeneräisiä.
Ihmisiä, jotka niin tekevät- on pako kunnioittaa.
Ja teen sen erittäin mielelläni.
Sisua.
Nimenomaan sitä.
Uskoa, kärsivällisyyttä- peräänantamattomuutta.
paljon.
Nautin tänään hyvin mielelläni maljan näissä kokkareissa- tyydyn kuitenkin alkoholittomaan. Kiitos, otan sitä tuolta pöydältä ison lasillisen.
hyvä sinä!
Kiitos ja skool, Harakka!
On tämä ehkä hullun hommaa kaiken keskellä, Vintti, mutta niin kuin kirjoitit, pakko jaksaa uskoa edes johonkin, tehdä edes jotain sellaista mihin pystyy. Kiitos.
Nyt skoolaan kuohuvan ja virtuaalijuhlin kirjaasi.
Kiitos, Arleena!
Täällä on alkamassa friikkisirkus, koska heräsin juuri ja näytän aika kaamealta, joten kiitos ja kippis, Elegia!
Tuntuu hienolta pitää omaa kirjaa kädessään, vai mitä. Saat olla ylpeä itsestäsi SusuPetal.Taidanpa nostaa kotoisen raparperisiman kunniaksesi. Onnea.
Kiitos, Vanha Roosa, raparperisima kuulostaa hyvältä!
Paljon onnea uudelle kirjallesi! Kumoan maljani kerralla pohjaan saakka.
Kiitos, Viides rooli, ei täältä voi olla myöhässä, taidan viettää juhlaviikkoa :)
Ihanaa, lärvit, kiitos, Kutis! Krapulan saat myös itse vetää läpi :)
Mahtaa olla mukava nähdä "monen vuoden projekti" konkreettisessa muodossa.
Itsekin olen tässä miettinyt omakustanneetta, mutta perhoset tahtovat tulla mahasta jopa kielen päälle kun ajattelenkin asiaa.
On se mukavaa, kun tällainen ikuisuusprojekti päättyy, Ilona, hieman jo alkoi koko kässäri tympiä...
Kypsyttele rauhassa sitä omakustanneasiaa, kyllä se sielä lähtee toteutumaan. Ekan tekeminen oli perhosia vatsassa lennettelevä, mutta kun se kynnys ylittyi, niin nuo kaksi muuta ovat ilmestyneet aika rauhallisessa mielentilassa.
Suosittelen julkaisemista.
Kirsti Ellilä blogissaan kertoo nyt muuten kokemuksistaan bodin kanssa.
http://kirstiellila.blogspot.com/
Tiesitko että täällä voi myös myydä omakustannetta:
http://www.omakustanne.fi/ok/component/option,com_frontpage/Itemid,1/
Kiitos linkistä, pitää tutustua, Ilona.
Kiitos, Obeesia!
Marjukka, kiitos!
Nyt menen sitä lukemaan! ;)
Kiva, kun kirja tuli, mielenkiintoista kuulla, mitä tykkäät, Henna.