Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
06.05.2009 - 08:56

 

Aivan yhtäkkiä se iskee. Terävät kynnet repivät, työntyvät ihon alle, kourivat sisuksia niin, että tuntuu siltä, että on pakko oksentaa. On nielaistava, pala tarttuu kurkkuun, paisuva möykky repii limakalvoja, ei pysty hengittämään, ilma katoaa ja sitä haroo, haroo, haukkaa henkeä ja tietää, että sydän ei kestä enää.

 

Se tulee niin yhtäkkiä, äänettömänä itkuna, mustana kauhuna, paniikkina, jolle ei voi mitään. Ei mitään. Pakokauhu lamaannuttaa kädet, jalat, vartalon, turruttaa ajatukset, silmät täynnä kuivia hiekanjyviä.

 

Pelko.

 

 

hpy kirjoitti 06.05.2009 - 09:34
Pelko iskee meihin monella eri tavalla. Vapisevat polvet, jalat jotka katoavat alta, pomppiva sydan, ja vaikka mita. Mutta toisinaan pelko on ihan hyva asia. Se voi pelastaa meidat.
hpy kirjoitti 06.05.2009 - 09:35
Pakokauhu taas on pahaksi.
Inkivääri kirjoitti 06.05.2009 - 09:40
Hui!!!
Polga kirjoitti 06.05.2009 - 11:31
Pelon pelko se vastaa pelottavaa onkin...
pantteri kirjoitti 06.05.2009 - 12:43
Pakokauhussa voi myös lähteä juoksemaan sellaisin voimin, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.

Sinulle, Susupetal, on jotain blogissani.
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 14:50
oskus pelko on itsesuojelu- ja itsesäilytysvaistoa, HPY. Joskus vaan kuluttavaa.

Inkivääri, hui!

Totta, Polga, siinä voi mennä ihmisikä, kun pelkää pelkoa.

Tulenpa katsomaan, Pantteri.

Uuna kirjoitti 06.05.2009 - 15:24
Juuri noin se tapahtuu. Minullakin on runo pelosta, mutta juuri nyt, kun minulla on uusi blogi ja sain sinne ensimmäiset isot kuvat, ei vielä pelkoa tunneta, mutta aina se hiipii jossain takana, eikä sitä tiedä, koska se alkaa repiä ja raastaa.
sirokko kirjoitti 06.05.2009 - 16:22
Ei turhaan sanota,että pelko kouraisee vatsanpohjaa, siltä se ensimmäiseksi tuntuu, kouraisulta, loppu riippuu sitten siitä, miten ihminen pystyy pelkoaan käsittelemään, joskus se voi olla todella lamaannuttava. Sellaista olen kokenut vain painajaisissa kun ei pääse eteenpäin vaikka kuinka yrittäisi pakoon juosta.
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 17:45

Tuttu tunne, Uuna, joskus se taipuu sanoiksi, joskus kuviksi.

Minä en muista uniani, Sirokko, onneksi. Valveillaolon kyllä muistan, sekin välillä painajaista.


isopeikko kirjoitti 06.05.2009 - 17:50
Jonnekin on jäänyt pieni mörkö ihan selvästi.
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 18:00

Ehkä ei niin pienikään, Isopeikko.


arleena kirjoitti 06.05.2009 - 19:44
Minun pelkoni saapuu yöllä. Se rapisee, kolahtelee, narisee ja ääntelee. Vedän peiton pääni yli ja pelkään.

Pelkosi kuulosti pakokauhulta tai voimakkaalta paniikkihäiriöltä. Mukana on kauhua.
Lähteenmäki Roosa kirjoitti 06.05.2009 - 19:45
Mustaa, mustaa. Pelko, että se tulee taas.
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 19:50

Paniikkihäiriö tai voimakas ahdistuskohtaus, jotain sellaista, Arleena. Auttaako peitto sinun pelkoosi?

Sitähän sitä pelkää, Roosa Lähteenmäki. Tietää, mitä se on, eikä halua sitä takaisin.


harakka kirjoitti 06.05.2009 - 20:20
Jos antaa pelolle vallan, niin on pakko lähteä juoksemaan, on pakko katsoa sängyn alle, jos uskaltaa. On pakko,olla hiljaa ja kuunnella,
on pakko olla jotain kättä pidempää vieressä, on pakko olla varasuunitelma pakoon lähtemiseksi!
Luulee, että joku paha on jossain lähellä, voi tulla esiin mistä hyvänsä!
Pelko on kouraisevaa tunnetta!
Kari kirjoitti 06.05.2009 - 20:26
En muista juuri pelänneeni muuta kuin tupakoiden loppumista. Siihenkin aika välinpitämättömästi. Paniikkihäiriö tuntuu varmaan erilaiselta.
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 20:26

Pahinta on, jos se pelko tulee sisältä, itsestä, sitä ei paeta, Harakka.


SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 20:27

Heh, Kari, onhan se aika pelottavaa, kun tupakat loppuvat ja pinna alkaa kiristyä!


Marjukka kirjoitti 06.05.2009 - 21:01
Pelko; se on juuri tuollaista, sanoo joskus tosiaan pelännyt!
SusuPetal kirjoitti 06.05.2009 - 21:48

Tiedät siis, Marjukka.


ill. kirjoitti 07.05.2009 - 14:05
jep. tuollaista.
Elegia kirjoitti 07.05.2009 - 15:25
Paniikkiahdistus tuli mieleeni. Se tukala olo, kun on kuristumassa. Siihen liittyy pelko, jota ei voi määritellä.
hamalainen kirjoitti 07.05.2009 - 17:54
Kauhu kangistaa, huokaisi masokisti.
Hirlii kirjoitti 07.05.2009 - 21:42
Ois hyvä, jos olisi joku joka olisi vierellä silloin kun noin voimakasta pelkoahdistusta kokee. Se lievittää vähän.

Olen kokenut, parikymppisenä oli semmoinen vaihe elämässä, että aika moni asia ahdisti ja pelottikin.

Jotkut asiat ne sentään helpottuvat elämän myötä ;)
SparkleMirror kirjoitti 08.05.2009 - 05:29
All of a Sudden, it hits,
I remember the days
of getting hit by
panic attacks
world swirls
breath
stops
dark
pin
in
vintti kirjoitti 08.05.2009 - 06:11
Ja pelko voi kohdentua mihin tahansa.
Pelko on toisaalta itsesuojeluvaistoa, toisaalta järjen syövää ja mieltä uuvuttavaa.
Raskasta kuin helvetti se ainakin on.
Toivon aina vain pelon hälventyvän.
Oli se mitä tahansa.
Pelon kohtaaminen se vsta hurjaa onkin, ja entä jos pelkojen kanssa joutuu elämään jatkuvasti?
**
Näitä pohtien aloitan paljain varpain Mansessa aamun, ja toivotan sinulle hyviä hetkiä sinun viikonloppuusi!
harakka kirjoitti 08.05.2009 - 20:46
Niin, mitä jos se tuleekin sisältä itsestä!?
Mitä voi tehä?
Joskus on ollut sellasiakin hetkiä elämässäni, että niitäkin on ollut.Kurjia hetkiä.
Mutta onneksi niistä on selvitty kuitenkin.
Nyt tuntuu siltä, että olen pikkasen voimakkaampi, kuin ennen!
SusuPetal kirjoitti 09.05.2009 - 12:44

ill, juuri sellaista.

Elegia, nimetöntä kauhua.

Hamalainen, tai sitten se on sadismia.

Hirlii, hyvä, että jotkut asiat helpottuvat.

David, the google translator seems to work!

Vintti, Hgissä sataa juuri nyt, mutta sehän tietää päiväunia!

Mukavaa kuulla, että löytyy voimaa, Harakka.



aimarii kirjoitti 09.05.2009 - 20:04
Peko on stressaavaa, kuluttavaa, ahdistavaa. Aina ei edes tiedosta, mitä lopulta pelkää ja miksi pelkää.
Sitä vaan toivoisi, että pakokauhun hetkellä pystyisi toimimaan. Usein pystyy, vaikka luuleekin, ettei.
SusuPetal kirjoitti 09.05.2009 - 21:17

Jotenkin sitä rämpii pinnalle, Aimarii.


Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
susupetal

Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.














 

 

 SusuPetal by Hoover, klik kuvaa