|
|||
 |
|
||
|
26.04.2009 - 00:01
Tämän sunnuntain klassikkoteema on OLD DISCO. Oli pakko laittaa kaksi kappaletta, sillä niihin molempiin liittyy maagiset sanat ensimmäinen kerta. Koulun tansseja tuskin kutsuttiin discoiksi silloin, kun tanssin ensimmäisen kerran hitaan tanssin hämyisessä koulun ruokalassa opettajien valvojien silmien alla. Valitettavasti en muista, mitä ylläni oli, mutta muistan sen kauhun, kun k a k s i luokkaa ylempänä oleva poika tuli hakemaan minua tanssimaan. Muistan myös, mitä hänellä oli yllään: ruskea akryylineule ja vihreät samettihousut, lantiomalliset ja leveä vyö. Hiuksissa mini vogue, kasvoissa finnejä. Nojailimme toisiimme ja vyönsolki painoi mahaani. Hmm, olihan se vyönsolki… Tanssimme tämän kappaleen tahtiin joskus 70-luvun alussa: Ensimmäisen kerran ulkomaan discossa olin Lontoossa. Vuosi oli kait -75 ja discossa oli välkettä ja kimallusta. Tanssittajissa oli kansalaisuuksia kuin YK:ssa, eikä Suomi-neidon tarvinnut kuihtua seinäruusuna. Kansainvälinen, moderni ja hyvin hip ja pop meininki oli jotain ihan muuta kuin mihin kotimaassa olin tottunut ja tanssin ekstaasissa. Hieman minua kummastutti tanssipartnereiden alasluodut katseet, mutta se ei hillinnyt menoani. Jossain vaiheessa vilkaisin itsekin lattialle ja tajusin, että lattiahan oli peili. Heh. Ja minulla lyhyt hame ja korkealla sätkivät sääret. Tämä oli sen tanssi-illan kuuma biisi:
Mikään erityisempi discohile en kuitenkaan ollut. Ei ollut glitteriä luomissa, ei satiinihousuja. Discoissa lattialle vetivät parhaiten vanhat rokit, joten enimmäkseen tuli istuttua pöydässä ja puhuttua henkeviä. Muistaisipa vaan mitä. *** Muita discoklassikoita löytyy täältä.
|
Kirjoittaja
 susupetal Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Käyttöoikeus
 Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi.  
SusuPetal by Hoover, klik kuvaa
|
||
Stylistics on tuttu, mutta jäänyt vieraaksi.
Minä en ole koskaan oikein tykännyt Kirkasta, Kari, asialla ei ole mitään tekemistä hänen lauluäänensä kanssa, vaan siitä, että hän oli liian iskelmällinen makuuni.
Tuo Stylistics-bändin laulu on tuttu, mutta bändin nimen taidan kuulla peräti ensimmäistä kertaa.
Ja Stylitics, voi voi. Kun näin kappaleen nimen, olin varma etten ole kappaletta koskaan kuullutkaan, mutta tämähn oli mitä tutuin vaikkei olekaan suosikkilauluni, ei ei. Mutta hyvä kyllä.
Muistaakseni ekalla tanssittajallani kouludiscossa oli punainen villapoolo ja ujouksissani tuijotin koko ajan maahan. JA ei, ei ollut peililattiaa eikä mullakaan lyhyttä hametta. - Olet muuten tainnut olla lontoolaisella lattialla vinha näky :)
Tuo toinen on tuttu kyllä kipaleena mutta tuo bändin nimi ei tuonut mieleen mitään. Ei kylläkään kuulunut mun kuuntelu kavalkaadiin.
Tosin näillä mökkinopeuksilla ei noita youtuben esityksiä jaksa kuunnella. Tulee niin mielettömän hitaasti ja pätkien.
Oh mami, mami blue ja voi että tätä veivattiin. Loisto valinta tälle sunnuntaille!
Ja tuo alempi vetää kyllä posket muikeeks :)
Mullekin tämä on tuttu Kirkan versiona enkä varmaan ikinä ole kuullut tätä, että kiitos vain!
Tämän olisin minäkin laittanut soimaan tänään, jos olisin jotain laittanut, mutta nyt olen vain aktiivinen kuuntelija. Tuosta jälkimmäisestä ei ole mitään muistikuvaa, mutta ou mämi ou mämimämi bluu ou mämi bluuta kyllä tuli kuunneltua.
Sooloilija, en tiedä, mutta veikkaan, että Stylistics jäi muutaman hitin ihmeeksi, joten ei ihme, jos ei bändin nimi ole jäänyt mieleen.
Täällä onkin tänään paljon Kirka-faneja, Itkupilli!
Hmm, Tuima, taisin olla todellakin aika vinha näky Lontoon discossa...jostain syystä en ole koskaan oikein innostunut noista suomikäännöslauluista, muutama poikkeus toki löytyy.
Kirkan versiota soitettiin todellakin paljon radiossa, Viides rooli, niin kuin ylipäänsä Kirkaa.
Jaaha, Alastalo, lisää Kirka-faneja!
Lepikseen voi luottaa, siis mikä Kirka :)
Taidamme jäädä Lepiksen kanssa vähemmistöön, kun Papikin liputtaa Kirkan puolesta!
Aktiivisena kuuntelijana on hyvä olla, Hirlii!
Mukava seurata kaikkia näitä vanhoja kuitenkin!
Aurinkoista sunnuntaita!
Korkea aika tulla ulos kaapista, Vaiheinen! Vaikka ei discoilija ollutkaan, niin ei kai näitä kappaleita voinut olla aikanaan kuulematta.
Timo, todellakin hyvä aihe tänä sunnuntaina, nostalgia on mukava laji aina silloin tällöin.
Heh, Marjukka, uskotaan, että oli vyö :)
Ehken vain muistakkaan 70-lukua tai diskoja, joita ei kyllä täällä ollutkaan.
Kirkasta en kyllä ole koskaan tykännyt.
Huh, löytyyhän sentään lisää ei-Kirka-fanittajia, Mk. Jep, yllättävän hyvin sitä muistaa näitä discokappaleita.
Sammareissa on sitä jotain, Yaelian :)
Onneksi on äidit, Juanita! Heiltä oppii paljon:)
Tämä on ollut nostalginen sunnuntai, Hane!
Kivat muistot sinulla noin muutenkin :D Aika kimakka ääni tuolla alavideon laulajapojalla. Sekään biisi ei ollut minulle ennestään tuttu. Tuli vähän Lemmenlaiva mieleeni.
Vyönsoljet on aika vekkuleita, Elegia, mutta miten ihmeessä tämä voi olla sinulle ihan tuntematon biisi????
Muistot on kivoja näin jälkikäteen....